Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Kolmen nuoren tähden

Positiivinen diskriminaatio on tullut viime päivinä keskusteluissa niin vahvasti esille, että en voi olla tarttumatta aiheeseen. Positiivista diskriminaatiota harjoitetaan nimittäin muun muassa helsinkiläisissä kouluissa.

Positiivisen diskriminaation määrärahan piirissä on noin neljäsosa Helsingin kaupungin peruskouluista. Tällä ns. pd-rahalla pyritään ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista sekä lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken.

Positiivisen diskriminaation määrärahan jakoperusteina ovat alueen aikuisväestön koulutustaso ja tulotaso sekä näiden lisäksi koulukohtaisina kriteereinä koulun oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus ja koulun oppilastase, joka mittaa koulukohtaisesti oppilaiden hakeutumista muuhun kuin omaan lähikouluunsa.

On katsottu, että esim. vanhempien alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisuus ovat tekijöitä, jotka vaativat vahvempaa resursointia koululle. Esimerkiksi yhteydenpito vanhempiin vie opettajalta normaalia enemmän aikaa silloin kun yhteistä kieltä ei ole. Alhaiseen tulotasoon puolestaan liittyy usein huono-osaisuutta, johon liittyvät lieveilmiöt työllistävät opettajia huomattavasti normaalin opetustyön lisäksi. Määrärahalla pystytään koulun valinnan mukaan esimerkiksi pienentämään opetusryhmien kokoa (= palkkaamaan lisää opettajia) tai panostamaan oppilashuoltoon enemmän (= jolloin kuraattori tai psykologi on useammin paikalla).

Helsingin vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa positiivisen diskriminaation määrärahaa ollaan nostamassa noin 3,7 miljoonaan euroon eli yli kaksinkertaiseksi verrattuna vuoden 2011 tasoon. Sillä kohennetaan huomattavasti opiskelemisen edellytyksiä ja tuetaan opettajien jaksamista.

Tämä on mielestäni järkevää rahankäyttöä.  Pd-rahan avulla on saatu hyviä tuloksia: pätevien opettajien hankkimisessa ei ole ollut ongelmia millään helsinkiläisellä koululla ja henkilöstön pysyvyys on hyvä haasteellisemmillakin alueilla. Pienempien opetusryhmien avulla saadaan parempia oppimistuloksia ja työrauha säilyy.

Toki voidaan pohtia, keneltä se on pois. Kaikilla kouluilla hyödyttäisiin pienemmistä opetusryhmistä. On kuitenkin järkevää, että tehostettua tukea kohdennetaan sinne, missä sille on erityinen tarve. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa elinaikanaan. Jos siis kolmekin helsinkiläistä nuorta vuodessa jää syrjäytymättä, pd-raha on maksanut itsensä takaisin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Mika. H

Voisitko sinäkin lukea alkuperäisen kirjoituksen rauhallisesti ja ajatuksella läpi.

Sen jälkeen on huomattavasti helpompi keskustella asiasta.

siviili tarkkailija

Oletko huomannut puolueesi ajaman tolkuttoman maahanmuuton ja alueellisen huono-osaisuuden välillä syy-seurausta.

[lainaus] Esimerkiksi yhteydenpito vanhempiin vie opettajalta normaalia enemmän aikaa silloin kun yhteistä kieltä ei ole.[/lainaus]

Wau! Ihanko totta? Miten tämä tapahtuu. Eiku anna ku mä arvaan. Te kokoomusvihreät kaupunkisuunnittelijat olette palkanneet jonkun mamun tulkiksi. Siis niinku sellaiseksi työtätekeväksi hyvinvoinnin lisääjäksi. Joka siis verorahoja vastaan kuuntelee yhden mamuperheen jutut ja kääntää ne opettajalle joka kertoo asiat edelleen mamuperheelle... joka kuulee, nyökyttää mutta ei tajua mutta on hitsin tyytyväinen kun on monikulttuurisen mukavaa. Kyllä on velkavaltion rahat hyvässä hoidossa. No voisihan ne hölmömminkin käyttää. Tiesittekö että Pasilassa on löytynyt liito-orava. Se tarvitsisi parisataa miljoonaan euroa pesimisalueensa suojeluun. Mitenkä olisi?

Mitäs jos ottaisitte sen kukkahatun kauniiseen käteen ja palkkaisitte suosiolla kouluihin vartijat. Tai mitä jos otetaan se helvetin Schengen-sopimus ja laitetaan se silppuriin ja ryhdytään aikuisten oikeasti vartioimaan valtion, kaupungin ja ihmisten hyvinvointia ja niitä rajoja. Että maahan jää muutakin pystyssäelävää kuin ne kolme "pelastettua" nuorta.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Niinpä, asiointitulkit veronmaksajien rahoilla - ja millä liksalla!
60 eur + alv /jokaiselta alkavalta tunnilta, samalla liksalla kuin konferenssitulkit. Kehtaavatkin rinnastaa seurustelutulkkauksen ammattilaisen simultaanitulkkaukseen, jonka pelkkä pohjakoulutus kestää 4 vuotta ja päälle erikoistuminen simultaaniin. Häpeäisivät edes vähän.

Harri Räsänen

Miksi tälle määrärahalle käytetään nimitystä positiivinen diskriminaatio?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ihmettelin samaa. Alkaa vaikuttaa siltä, että termejä sotketaan tahallaan, jotta voitaisiin harjoittaa "positiivista syrjintää" sillä varjolla, että kun sotaveteraaneja ja ongelmanuoriakin saa tukea.

siviili tarkkailija

No kato kun kokoomuskommarit sotkevat tahallaan positiivisen diskriminaation ja valtion veroja vastaan tuottamat palvelut ja verorahojen palautukset veronmaksajille....

Niin kokoomuskommari voi tämän perusteella alkaa vaatimaan että "ei sitten diskriminoida positiivisesti" että voidaan leikata ihmisille välttämättömiä palveluja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Ihmettelin samaa. Alkaa vaikuttaa siltä, että termejä sotketaan tahallaan, "

Näin on. Kannattaa lukea Eric Blairin teos 1984 ja sen esitys nyyspiikistä.

Yksi Turkkulaanen

Diskriminaatio kun kuullostaa hianommalta kuin arkinen "syrjintä".

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

On kyllä ihan typerää ja antaa viisastelevan vaikutelman käyttää lainasanaa, kun on se aito suomenkielinenkin sana (syrjintä).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Joo ja täytyy muistaa, että "positiivista syrjintää" ei ole. Kaikki syrjintä on negatiivista. Huonommassa asemassa olevien tukeminen ja auttaminen EI ole syrjintää. Ei kenenkään syrjintää.

Kari Timolavi

Eihän tuo ole positiivista syrjintää. Sehän on heikommassa asemassa olevien auttamista samalle tasolle onnekkaampien kanssa.
Jos heidät autetaan ja tuetaan korkeammalle ja hankitaan niillä erityiskorvauksilla paremmat oppimistulokset kuin tukemattomiossa kouluissa on, niin silloin se on postiivista diskriminaatiota eli erityisrahoitusta saamattomien koululaisten syrjintää. Mikä tuossa on niin tavattoman vaikeata ymmärtää. Sekö, kun ne helvetin persut meni sen julistuksen kirjoittamaan?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Diskriminaatio vai eliminaatio,
siinäpä monelle hallusinaatio,
diskriminaatio on koordinaatio,
sanoille syrjintä inkarnaatio.

Positiivinen on aina plussaa,
tule tänne ja minua pussaa.
Diskriminaatio anna kulminaatio,
sehän on oiva kombinaatio.

Reinkarnaatio vielä puuttuu,
predestinaatiosta kaikki suuttuu,
deklinaation kestää vielä,
intonaatio on sisällä siellä.

Stagnaatio sanoo stop,
diskriminaatio onkin pop!
Deklinaatio, kuulohallusinaatio,
indoktrinaatio on selvä sensaatio.

Pohojan Poika

"vanhempien alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisuus ovat tekijöitä, jotka vaativat vahvempaa resursointia koululle."

Helsingissä panostetaan enemmän suomenruotsalaisen lapsen koulutukseen peruskoulussa ja lukioissa kuin suomalaisten ja maahanmuuttajalasten koulutukseen.

Tuskin kuitenkaan syynä on suomenruotsalaisten alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisuus, vaan joku muu syy. Suomenruotsalaisten koulut ovat vahvemmin resursoituja kuin muiden etnisten ryhmien koulut.

En tiedä miksi noin on. Epäilen kuitenkin, että kyse on historiallisesta perinteestä erotella suomenruotsalaiset ja suomalaiset plus maahanmuuttajat erillisiin koulurakennuksiin, joka osaltaan nostaa kustannuksia.

Entä jos suomenruotsalaiset kävisivät samassa koulurakennuksessa kuin muutkin?

Äkkiä ajatellen se kuulostaa ääriradikaalilta ajatukselta. Suomenruotsalaisetko samaan koulurakennukseen?

Mutta jos ajatusta hiukan miettii, ja miettii mitä haittaa siitä olisi? Olisiko siitä tarttuvia tauteja, kärsimystä, väkivaltaa tai muuta suurta haittaa jollekin etniselle ryhmälle, jos kaikilla olisi yhteiset koulurakennukset?

Toisaalta mitä etua siitä voisi olla? Minulle tulee mieleen yhtenä etuna ainakin se, että meidän julkinen sektori näyttäisi esimerkkiä rasismin kieltämisessä sen sijaan, että se ylläpitää rasismia. Se olisi selkeä henkinen ilmapiirin parannus. Toinen etu on tietenkin kustannusten pieneneminen.

Onko ehdotukseni rotuerottelukoulujen lopettamiseksi liian radikaalia tämän ajan Suomessa?

Olet Pia opetuslautakunnan puheenjohtajana oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Eipä olisi lainkaan hassumpaa, jos koulurakennukset jaettaisiin vapaasti tarpeen mukaan. Siinäkään tosin ei olisi järkeä, että jossain hyvin ruotsinkielisellä seudulla vaikka väkisin haalittaisiin suomenkielisten oppilaiden kiintiö koulurakennukseen (tai toisinpäin) :D
Kävin itse ruotsinkielistä peruskoulua, vaikkei suvussani mitään ruotsinkielisyyttä olekaan. Suomenkielinen ala-aste oli siinä ihan vieressä, ja arvatenkin oppilailla oli välillä typerää riitaa siitä, missä koulujen pihojen raja menee (mitään aitaa ei SENTÄÄN ollut) :P Toisaalta: koulumme tekivät paljon yhteistyötä, käytimme myös toistemme tiloja välillä, eli ei se tilanne oikeasti aina niin jyrkkä ole, ettäkö olisi jotenkin vavisuttavan radikaali ajatus jakaa tilat xD Sitäpaitsi oma ala-asteeni (se ruotsinkielinen) oli kuulemma aikaisemmin toiminut samassa rakennuksessa erään suomenkielisen ala-asteen kanssa, kunnes tilat olivat käyneet liian ahtaiksi.

Pohojan Poika

Muistan nähneeni tilaston, jonka mukaan Suomen tuhansista kouluista vain yksi on kaksikielinen. Mielestäni se on hyvin outoa.

Uusi Suomi kirjoitti pari vuotta sitten Espoon suunnitelmasta yhdistää suomenruotsalainen ja suomalainen koulu samaa rakennukseen otsikolla: RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa...

Käsitykseni on, että erilliset koulurakennukset ovat sitä kuuluisaa positiivista syrjintää eli suosimista. En kuitenkaan ymmärrä millä perusteilla meillä Suomessa on "rotuerotteluun" perustuva koulujärjestelmä. Ymmärrän toki, että USA:ssa ja Afrikassa on ollut, koska mustia on pidetty alempiarvoisina ihmisinä, joita ei haluttu valkoisten kouluihin, mutta että Suomessa on samanlainen erottelu, tuntuu oudolta.

Puhumme kuitenkin paljon, että rasismia pitäisi kitkeä. Silti meidän julkinen sektori tuntuu suosivan sitä.

Toivon että Pia Pakarinen vastaa ja perustelee, miksi suomenruotsalaiset koulut pidetään erillisissä rakennuksissa ja miksi niiden lapsiin panostetaan enemmän rahaa kuin suomalaisiin ja maahanmuuttajien lapsiin.

Ehkä Pian perustelu on ruotsalaisen kansanpuolueen politiikan tukemista. En tiedä. Jään odottamaan.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

"Muistan nähneeni tilaston, jonka mukaan Suomen tuhansista kouluista vain yksi on kaksikielinen. Mielestäni se on hyvin outoa."

Oudolta kuulostaa! Ehkä tuohon tilastoon ei lasketa niitä kouluja, jotka toimivat samoissa tiloissa, mutta ovat silti virallisesti eri kouluja?

Niin, toki TARPEEN MUKAAN tulisi käyttää samoja tiloja, mutta et kai sentään meinaa, että ihan vain periaatesyistä pitäisi ahtaa kaksi eri koulua samaan pytinkiin, vaikka kaksi kelpo rakennusta on tarjolla? :P

Pohojan Poika

Kaisa Kansinelle

Tietenkin koulujen yhdistäminen edellyttää tarkkaa suunnittelua, jossa on huomioitava koulujen koko ja oppilaiden koulumatkojen pituus.

Pia Pakarinen kuuluu ilmeisesti suomenkieliseen opetuslautakuntaan. Sen lisäksi on suomenruotsalainen opetuslautakunta, jonne tietääkseni kuuluvat ne, joiden äidinkieli on ruotsi.

Suunnittelu edellyttäisi molempien kielten lautakuntien yhteistyötä.

Ennen kuin siihen päästään, niin tarvittaisiin periaatepäätös, että suomenruotsalaiset koulut ja suomalaiset koulut suomalaisine ja maahanmuuttajaoppilaineen voivat olla samassa rakennuksessa. Nykyinen järjestelmä lähtee siitä, että niiden on oltava erillisissä rakennuksissa.

Ymmärrän että periaatepäätös edellyttää poliitikoilta melkoista asennemuutosta. Kaikki eivät ole valmiita luultavasti siihen, että kaikki lapset etnisestä taustasta riippumatta kävisivät samassa rakennuksessa koulua. Voi olla suuriakin pelkoja toisia etnisiä ryhmiä edustavia lapsia kohtaan.

Itse kuitenkin suhtaudun suomenruotsalaisiin positiivisesti ja mielestäni olisi kaikille hyvä, että kaikki käyvät koulua samoissa rakennuksissa.

Luin että Helsingissä on 20 oppilaan suomenruotsalainen koulu, joka puolustaa säilymistään sillä, että lähin toinen suomenruotsalainen koulu on kilometrien päässä ja pidentäisi lasten koulumatkaa. Kuitenkin aivan lähellä on suomalaisten ja maahanmuuttajalasten koulu, jonne pieni suomenruotsalainen koulu voisi luultavasti siirtyä, ellei esteenä olisi ajatus, että koulut on oltava erillisissä rakennuksissa.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa moitittiin Romanian romanilasten sijoittamista koulujen siipiin ja verrattiin sitä USA:n rotuerottelukouluihin.

Ihmettelin kirjoitusta. Minusta meillä on samalla tavalla tai jopa suurempi erottelu, koska suomenruotsalaiset lapset sijoitetaan erillisiin rakennuksiin, eikä siipiin. Tuntuu ettei malkaa nähdä omassa silmässä. Ollaan kuitenkin kovin närkästyneitä muiden maiden touhuista.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Minusta olisi positiivista, jos ruotsin- ja suomenkieliset opiskelisivat samoissa tiloissa, ja olen sitä usein tuonut esiin Helsingin kouluverkkotarkastelujen yhteydessä. Kulttuurivaikutus ei kulje pelkästään suomenkielisiltä ruotsinkielisille, voisihan se kulkea myös ruotsinkielisiltä suomenkielisille. Intoa ruotsin kielen opiskeluun voisi tuoda se, jos jokainen tuntisi edes yhden ruotsinkielisen.

Pohojan Poika

Pia Pakariselle:

Että yhdistetyt koulurakennukset pukisi pakkoruotsiin kiinni? Ilmeisesti se ei ole purrut johtamassasi opetuslautakunnassa, koska on pyrkinyt sitä esittämään, mutta kaikki pysyy ennallaan.

Oletko puhunut muista syistä. Esimerkiksi se syy, että Helsingin kaupunki näyttäisi esimerkkiä rasismin kitkemisessä ja monikulttuurisuudesta yhteisissä kouluissa.

Taloudellakin on merkitystä. Tehän suunnittelette usein suomenkielisten koulujen lakkauttamisia. Ne voisivat pelastua, kun niissä olisi uusia koululaisia, suomenruotsalaisia. Lisäksi suurempi panostus suomenruotsalaisiin voitaisiin tasata niin, että kaikkiin lapsiin panostetaan saman verran. Eikö se olisi oikein?

Ketkä vastustavat koulujen yhdistämistä? Tietenkin Espoon uutisen perusteella voi päätellä, että ruotsalainen kansanpuolue vastustaa yhteisiä koulurakennuksia myös Helsingissä, mutta määrääkö se opetuslautakunnassa?

Olisi aika hyvä, jos Helsinki voisi edetä asiassa. Mielestäni on aika kummallista puhua rasismin poistamisesta, kun hallinto itse harjoittaa etnistä erottelua, eikä tee sille mitään.

Uskon että on muitakin kuin minä, jotka ihmettelevät ja kummastelevat touhua.

Aku Ankka

Pian säälittävä puolue on kauttaaltaan ruotsinkielisen rahan saastuttama, ja lopun tuhon tekevät sellaiset huonoitsetuntoiset idiootit, joista on hienoa osata ruotsia ja kuvitella sitä kautta itsekin olevansa svenskatalande bättre folk...

Koululasten apartheid on lopetettava! Kaikki samoihin kouluihin, välittömästi!!

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Olen useinkin tuonut esille sen ajatuksen, että suomen- ja ruotsinkieliset voisivat opiskella samoissa rakennuksissa. Nythän ruotsin kielen opiskelu ei monia motivoi, kun he eivät tunne ketään ruotsinkielistä, jonka kanssa voisivat kielitaitoaan hyödyntää.

Eerikki Perälähde

Selvästi ja konkreettisesti perustelu kirjoitus positiivisesta diskriminaatiosta ja vielä henkilöltä joka todella tuntee asian.
Hyvää tekstiä ja asiallista informaatiota.

Kumma että palautteen antajat eivät pääsääntöisesti vieläkään näytä ymmärtävän mistä on kysymys.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Kiitos Eerikki. Aihe on selvästikin sellainen, jota kommentoidaan enemmänkin tunnepohjalta.

Kalle Virtanen

Kokoomukselle pitäisi antaa tukiopetusta suomen kielen luetun ymmärtämisessä. Vai onko Halla-Ahon kirjoituksen väärin ymmärtäminen tahallista.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

"Positiivisen diskriminaation määrärahan piirissä on noin neljäsosa Helsingin kaupungin peruskouluista. Tällä ns. pd-rahalla pyritään ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista sekä lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken."

Jokin koululle yleisesti annettu tuki mielestäni eksyy jo TOSI kauas syrjinnän olemuksesta. Eikös syrjinnän, oikeassa merkityksessään, uhrina ole aina yksittäiset ihmiset (siis vaikka kuuluvatkin johonkin ryhmään, niin silti kärsivät syrjinnästä yksilötasolla)?

Yksi Turkkulaanen

Tällainen ratkaisumalli on vain ongelman hätäpaikkailua. Hajasijoittamalla mamut tasaisesti tasoitettaisiin lisääntyvä työtaakka ja samalla ehkäistäisiin slummiutumista. Vai onko Kokoomuksen tavoitteena kenties South Central Los Angelesin tyyliset slummit? Minne valkoisen ei pidä mennä kuin panssariajoneuvolla?

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Olen samaa mieltä, hajasijoittaminen nyt vain yksinkertaisesti olisi käytännöllistä ja uskoakseni pitemmässä juoksussa kaikkien parhaaksi.

Kaisa Jalis

Miksi ihmeessä KAIKKIA maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomenkieltä (tai mitään länsimaista kieltä), ei laiteta TÄYSIPÄIVÄISESTI OPISKELEMAAN koulunpenkille (peruskoulu), jotta saavuttavat edes jonkinlaisen pohjakoulutuksen ja yhteiskuntakelpoisuuden? Kulttuuri ja elämistapa opetettaisiin samalla (ei lintsausta hyväksytä jne.) Tällöin somalinaisetkaan eivät voi tehdä kymmeniä lapsia ja hengata kortistossa koko ikäänsä. Hunnut pois samalla, kun töitä tehdään. Kouluja käyneet vanhemmat opettavat työmoraalia lapsilleen. Työttömät ja kouluttamattomat vanhemmat ovat islamin imaamien varassa - ja syrjäytyminen + ghettoutuminen takuuvarmaa. Angela Merkelin Saksa hyvä esimerkki.

Tarvitsevatko sosiaalitädit ja viherkukkahattutädit HOIVATTAVIA itselleen? Hankkikaa lapsia ja lemmikkejä - niin minäkin tein!

Ei mitään ylikohteliaisuutta ja hitautta
- vaan tehokkuutta, kuten suomalaisillekin opetetaan koulunpenkistä asti!

Somalinuoret, jotka ovat kirjastoissa töissä, eivät omaa suomalaista työmoraalia, vaan kirjat järjestellään sinne tänne. Lusmuillaan myös - kyllä tällainen alkaa kuulkaa suomalaisia työkavereita potuttaa!

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kirjoitat: "Somalinuoret, jotka ovat kirjastoissa töissä, eivät omaa suomalaista työmoraalia, vaan kirjat järjestellään sinne tänne." Ikävä yleistys. Joku kantasuomalainenkin nuori saattaa olla vähän huithapeli, otaksun. Pomojen (ja isien ja äitien) vastuulla on opettaa kärsivällisesti kaikille nuorille oikeita työtapoja.

Pekka Manner

Eliitti vastan kansa! Tämä on ajan trendi!

Eliitti elää omassa maailmanssaan Eirassa ja Punavuoressa ja ei kohtaa sitä samaa mitä kansa kohtaa arjessaan.

Pakolaiset sun muut "lemmikit" on syytä pakottaa Suomen tavoille ja töihin.

Suomalaisiin kohdistuvaa syrjintää ei voi perustella millään! Ja turha vetää vammaisia ja sotaveteraaneja tähän sotkuun.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

"Pakolaiset sun muut "lemmikit" on syytä pakottaa Suomen tavoille ja töihin."

Öö... ...

Siis noudattamaan Suomen lakia tietenkin, ja töihin samoilla konsteilla kuin suomalaisetkin. Ei mitään syrjintää suomalaisia kohtaan, kiitos. Mutta ei sentään myöskään toiseen suuntaan (tyyliin: maahanmuuttajien on pakko noudattaa pilkulleen keskimääräistä suomalaisia kulttuuria ja kerta kaikkiaan PAKKO olla töissä), jookos??

Kaisa Jalis

""Somalinuoret, jotka ovat kirjastoissa töissä, eivät omaa suomalaista työmoraalia, vaan kirjat järjestellään sinne tänne." Ikävä yleistys."

On ehkä ikävä yleistys, mutta elävässä elämässä koettu fakta. He eivät ole sisäistäneet, mitä suomalainen järjestys tarkoittaa. Kun heitä on yhdessä kirjastossa vaikkapa 5 töissä ja kaikilla sama meininki... Vaikka heille sanoisi usein asiasta, eivät muuta tapojaan. Ylimielisyyttä? Onko jokin muu asia heille tärkeämpää? Ehkä muut ihmiset, kaverit? Ihan ymmärrettävää, mutta kun ollaan kirjastossa töissä, se ei käy. Ei ole kyse harrasteleiristä, vaan alalla 20-30 vuotta olleiden työpaikasta, jossa on nykyisin kiire. Tämän lisäksi joudutaan paikkailemaan muiden huolimattomuutta.

Oletko itse ikinä työskennellyt sellaisessa paikassa, jossa joudut oikeasti kohtaamaan tätä kulttuurien kohtaamista? Miksi suomalaisten pitää venyttää pinnaa - ja kuinka kauan? Ihmiset ovat olleet tässä työtilanteessa jo vuosia. Moni kirjaston työntekijä ei ole saanut vakinaista työpaikkaa, vaikka heillä on yliopistotason koulutus. Kirjasto on 'suojatyöpaikka' maahanmuuttajille, joilla ei ole rahkeita hoitaa tehtäviään. Suomalaiset saisivat huolimattomasta tavasta hoitaa työtehtäviään potkut. Heidän on ainakin pakko yrittää tehdä parhaansa. Somaleilla tällaista velvoitetta ei ole (suojatyöpaikka).

siviili tarkkailija

tuossa tiivistyy elitistinen ajattelu paperilla pyyhittävään muotoonsa.

Työpaikka EI ole leikkikoulu hyvä päätoimittaja. Paitsi ehkä usarissa. Toisaalta usarin taloudenpito viittaisi vahvasti leikilliseen suuntaan. Jos kantasuomalainen ei opi heti talon tavoille, hänet irtisanotaan. Eli käytännössä koeaikaa ei jatketa.

Voi kysyä onko arabiankielen osaamisessa niin suuri tarve suomen kirjastolaitkosessa, että toiminnan on muututtava palvelemaan monikulttuurisia päämääriä kirjastoasiakkaiden sijaan. Sillä kuka tekee ei ole mitään merkitystä. Käytännössä monikulttuurityöpaikoilla syntyy hyvin pian kaksoisstandardit että kukkahatulla ja hajasijoitetulla olisi mahdollisimman hyvä olla. Tämä johtaa lopulta Detroit- ilmiöön koko kaupungin palvelutarjonnassa. Asiakkan hyvä olo on terapiatyöllistettäessä toisarvoista ja suomalaisen kollegan pitäisi jostain ihmeestä pieraista itselleen ILMAISTA työaikaa tehdä työnantajan säästöistä syntyvät kolutuspuutteet. Eli päätoimittaja vihaa ja halveksii suomalaisia työntekijöitä niin paljon että katsoo heille kuuluvan luonnollisenaa velvollisuutena koulutuslaiminlyöntien korjaamisen.

Miksi Huusko vihaat suomalaisia työntekijöitä?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Pekka Manner,
en taatusti kuulu eliittiin, Punavuoressa käyn kerran kahdessa vuodessa, asun yhdessä pääkaupunkiseudun eniten "positiivisen diskriminaation tarpeessa olevassa" betonilähiössä jne jne ja kammoksun perussuomalaisten vihapolitiikkaa. Tässä ei ole eliiti vastaan kansa vaan valo vastaan hämäryys. Olen iloinen että ns eliitissä on järkeviä ihmisiä kuten Pia Pakarinen tai tämän lehden tekijät, vaikka en voi uneksuakaan istuvani samoissa salongeissa ja kabineteissa kuin he.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Positiivinen diskriminaatio"

Ole keltti, käytä ihan normaalia suomea, niin ymmärrät itsekin, mistä kirjoitat.

Jukka Kohonen

"vanhempien alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisuus ovat tekijöitä, jotka vaativat vahvempaa resursointia koululle"

Nyt taisit juksata. Asianhan pitäisi olla täsmälleen päinvastoin, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisuus on koululle jo sellaisenaan rikkaus ja voimavara, joten rahallista resursointia tarvitaan vähemmän.

Vai kiistätkö tämän rikkaus ja voimavara -teesin?

Heli Hämäläinen

Kun suomenruotsalaisten osalta on nähty hyväksi järjestää opetus omissa koulurakennuksissa sekä järjestää heille omankielinen hallinto, eikö olisi mahdollista rakentaa oma kouluverkosto myös maahanmuuttajataustaisille sekä järjestää heille omankielinen hallinto?

Kummassakin tapauksessa suomen kieli on vieras kieli. Jos Pd rahan käyttäisi näin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olet täydellisesti väärässä. Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli. Kun mamut tulevat Suomeen, he tietävät, että heidän kielensä ei ole Suomen kansalliskieli. Suomi ei ole Suomen ruotsinkielisille vieras, vaan kotimainen. Ruotsi ei ole Suomen suomenkielisille vieras, vaan kotimainen.

Jos et ymmärrä käsitteitä "kotimainen" ja "vieras" säälin sinua. Ihan oikeesti.

Heli Hämäläinen

Eivätkö maahanmuuttajat voisi opiskella osan ajastaan ruotsinkielisissä kouluissa, esimerkiksi suomen kielen tunnit?

Mikä muuten laittaa sinut vastustamaan maahanmuuttajien ja suomenkielisten erottelua? En puutu mitenkään ruotsinkielisten saavutettuun asemaan, joka koetaan hyväksi. Onhan ruotsinkielisetkin eroteltu hyvien kokemusten saattelemana. Miksi maahanmuuttajia pitää väkisin integroida juuri suomenkielisiin? On se ruotsin kielikin kansalliskieli, kuten myös totesit edellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Eivätkö maahanmuuttajat voisi opiskella osan ajastaan ruotsinkielisissä kouluissa, esimerkiksi suomen kielen tunnit?" En nyt ymmärrä logiikkasi. Ruotsinkielisisä kouluissahan he tietysti opiskelevat ruotsia, esim. Närpesissä. Mitä haet?

"Mikä muuten laittaa sinut vastustamaan maahanmuuttajien ja suomenkielisten erottelua?"

En oikein ymmärrä tätäkään. Voisitko selittää, mitä "erottelua" vastustan?

" En puutu mitenkään ruotsinkielisten saavutettuun asemaan, joka koetaan hyväksi."

Mikä "saavutettu asema"?

" Onhan ruotsinkielisetkin eroteltu hyvien kokemusten saattelemana."

Tästä juuri on kyse. Ei ole.

" Miksi maahanmuuttajia pitää väkisin integroida juuri suomenkielisiin? On se ruotsin kielikin kansalliskieli, kuten myös totesit edellä."

No juuri näinhän on. Ruotsinkielisissä kunnissa "integroidaan" nimenomaan ruotsinkielellä.

Älä vaan sano, että tämä oli sinulle uutta.

Heli Hämäläinen

Käsittääkseni esimerkki on Helsingistä, jossa asun. Helsinki on kaksikielinen kunta, jossa kansalliskieliset opiskelijat opiskelevat kummatkin toisiaan tapaamatta omissa kansalliskielisissä kouluissaan. Jos maahanmuuttajia ei haluta integroida yhteen kansalliskieleen Helsingissä, niin ei pidä integroida toiseenkaan. Tai integroidaan tasapuolisesti kumpaankin.

Oletko tarkoitushakuisesti vain tyhmä? Tunnut olevan lisäksi vihainen. Onko asiaa vaikeaa käsittää? Otetaanko Duplot avuksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Käsittääkseni esimerkki on Helsingistä, jossa asun."

Usko tai älä: Suomea on muuallakin kuin Helsinskijssä.

"Helsinki on kaksikielinen kunta, jossa kansalliskieliset opiskelijat opiskelevat kummatkin toisiaan tapaamatta omissa kansalliskielisissä kouluissaan."

Helsinkiläiset suomen- ja ruotsinkieliset eivät tapaa toisiaan? Oletko ihan vakavissasi?

"Jos maahanmuuttajia ei haluta integroida yhteen kansalliskieleen Helsingissä, niin ei pidä integroida toiseenkaan. Tai integroidaan tasapuolisesti kumpaankin."

Just. Oletko tarkoitushakuisesti vain tyhmä? Tunnut olevan lisäksi vihainen. Onko asiaa vaikeaa käsittää? Otetaanko Duplot avuksi?

Heli Hämäläinen

Jouko,

Pia on helsinkiläinen, itse olen helsinkiläinen. Kyseinen Pd -kokeilu on toteutettu Helsingissä. Toki muuallakin voi toteuttaa, mutta silloin pitää olla maahanmuuttajia.

Omat kokemukseni ovat pitkät kielten erottelusta. Roihuvuoren kansakoulussa jälki-istunnon uhalla meitä kiellettiin olemasta missään yhteyksissä koulurakennuksemme toisessa päässä olevan ruotsinkielisen kansakoulun oppilaitten kanssa. Kävin koulua siellä 1970-1974.

Kun olen tarkkaillut tätä elämänmenoa tässä kaupunginosassani, jossa suomenkielisiä on 3/4 ja ruotsinkielisiä 1/5, yhteydenpito koulujen ja päiväkotien välillä taitaa rajoittua lucianpäivään. On sääli, ettei yhteydenpitoa ole enempää. Käydään kuin valtiovierailulla ja lapset oppivat aivan muuhun kuin luontevaan yhteydenpitoon. Myös maahanmuuttajataustaisille oppilaille ruotsinkielinen vähemmistömme jää vieraaksi.

Sääli vain minua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

" Kyseinen Pd -kokeilu "

Pd?

"Roihuvuoren kansakoulussa jälki-istunnon uhalla meitä kiellettiin olemasta missään yhteyksissä koulurakennuksemme toisessa päässä olevan ruotsinkielisen kansakoulun oppilaitten kanssa."

Kuka kielsi?

"Käydään kuin valtiovierailulla ja lapset oppivat aivan muuhun kuin luontevaan yhteydenpitoon. Myös maahanmuuttajataustaisille oppilaille ruotsinkielinen vähemmistömme jää vieraaksi."

Ja asiasta on vastuussa - kuka?

"Sääli vain minua."

Säälin

Heli Hämäläinen

johtajaopettaja kielsi. Tuosta on nyt aikaa jo 40 vuotta, joten yksityiskohtia on vaikeaa palauttaa mieleen. Se että kiellettiin menemästä tuolle pihalle on kuitenkin jäänyt muistiini.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"johtajaopettaja kielsi. Tuosta on nyt aikaa jo 40 vuotta, joten yksityiskohtia on vaikeaa palauttaa mieleen. Se että kiellettiin menemästä tuolle pihalle on kuitenkin jäänyt muistiini."

Siis äidinkieleltää suomalainen "varhaishommafoorumilainen" juntti kielsi.

Tuula Saskia

Hyvä Pia Pakarinen,

hyväksytte siis positiivisen diskriminaation.

Onko opetuslautakunnalle tai jollekin muulle päättäjätaholle tullut koskaan mieleen, että lahjakkuuksia pitäisi tukea?

Onko teille, rouva puheenjohtaja?

Miksi meidän lahjakkuusreservimme eivät koskaan saa mitään tukea?
Musiikki , urheilu jne. on kovaa tavaraa.

Mutta älyllinen kapasiteetti ei ole suosittua poliitikkojen piirissä.

Muistan hyvin keskustelun demarirehtorin kanssa, kun pyysin muutamille pitkästyneille oppilaille lisäopetusta." Meidän tehtävämme on huolehtia alaneljänneksestä, yläneljännes hoitaa itsensä"

Oletteko te samaa mieltä, Pia Pakarinen?

Lahjakkuudet vaille huomiota!Ja voin taata, että heitä on enemmän kuin kolme!

Poistettu Poistettu

En ole Pia Pakarinen, mutta pakottava haluni päteä saa minut vastaamaan silti.

Lahjakkaiden lasten, tai vähän vanhempienkin ihmisten, tukeminen on hyvä sijoitus. Niin ikävää kun se onkin, me kaikki emme ole neroja. Minä esimerkiksi en ole. Sen ei soisi estävän sitä että lahjakas ihminen pääsee täyteen potentiaaliinsa?

Huippulahjakkuuksia tosin tuetaan: on sibelius akatemia, löytyy urheilu- ja taidelukioita, jopa armeijassa asevelvolliset saava tiettyjä etuja, tosin yleensä vain jos suuntautuvat urheilun tai musiikin alalle. Tähän ollaan tosin tekemässä parannuksia.

Millä tasolla esimerkkioppilaasi opiskelevat? Peruskoulu? Siinä tapauksessa olen samaa mieltä tämän demarirehtorin kanssa, tarkoitus on taata kaikille peruskoulutuksen kautta mahdollisuudet täysipainoiseen elämään yhteiskunnassa. Tietenkin jos resursseja olisi vapaana, voidaan niitä käyttää myös lahjakkuuksien tukemiseen. Harvoin ylimääräisiä resursseja tosin on. Valitettavasti niin tällä kuin 2. asteen opinnoissa vastuu erityisen lahjakkaiden oppilaiden pärjäämisestä kaatuu opettajille. Rajallisten resurssien kanssa pelatessa soisin että ihmiset jotka ovat riskitapauksia saisivat prioriteetin. Lahjakkaat pystyvät selviytymään eteenpäin saamiensa ominaisuuksien avulla, ja korkeakouluopinnoissa heillä on mahdollisuus saavuttaa se lahjakkuutensa tuoma potentiaali.

Olen kai sitten aika paska ihminen, mutta olen sitä mieltä että peruskoulussa pidetään ensin huolta että kaikki, myös heikommat, saavat peruskoulutuksen. Vasta sitten aletaan tukea ihmisiä jotka ovat saaneet poikkeukselliset ominaisuudet.

Tällä ei tosin ole juuri mitään tekemistä blogin tai sitä seuraavan keskustelun kanssa.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Ei voi todellakaan väittää, että Helsingissä ei olisi tarjontaa "lahjakkuuksille", miten se nyt sitten halutaankaan määritellä. Joonas jo totesikin osan näistä: on musiikkipainotusta, urheilua, taidetta, kielikylpyä, kaksikielistä opetusta, matikka- ja luonnontiedepainotuksia jne. Esim. huippu-urheilijalle löytyy koulupolku, joka mahdollistaa opiskelun tehokkaan harjoittelun lomassa.

Yksi lahjakkuuden muoto on myös kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ja on hyvä että sitäkin pääsee koulussa harjoittelemaan.

Tuula Saskia

Yritin viitata teoreettisesti lahjakkaisiin nuoriin.

Heitä on.

He ovat käsitykseni mukaan tulevaisuuden voimavara.

Tajuan toki, että lätkä ja musiikki, pop- tai ei, ovat mediaseksikkäitä, mutta ei ole syytä unohtaa niitä nuoria, joiden lahjakkuus ilmenee toisin. Siis puhtaasti ajatusten ja sanojen kautta.

Missä Helsingissä on matematiikkapainotusta opetusta? Onko filosofiaa painotettu?

Pia Pakarinen, lahjakkuuden muoto tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ei ole tietääkseni mikään älykkyyden mittapuu.

Jokainen koulua käynyt tietää, Pakarista lukuunottamatta, että luokassa on yksi tai kaksi poikkeavaa: he tajuavat asiat nopeammin kuin muut ja muutoinkin paremmin.

Viittaan heihin, jätätte siis mielihyvin nämä voimavarat käyttämättä?

Siis ns. positiivinen diskriminaatio?

Poistettu Poistettu

Noh noh, ei pidä sotkea erityslahjakkuuksien tukemista syrjintään. En itsekään kannata ns. "positiivista diskriminaatiota". Voisin sanoa että väärin sammutettu, vaikka tarkoitus hyvä.

Nuoret ovat toki myös minusta tulevaisuus, ja kyllä luonnontieteisiin painottuvia lukioita on. Lukio jo itsessään pakottaa opiskelemaan aika paljon matematiikkaa, ainakin itse hikoilin aika tuskastuneena aikoinani.

Lisäksi, sosiaalinen kyvykkyys tosiaan on nykyisen psykologian käsityksen mukaan yksi älykkyyden osista. Se koostuu kyvyistä oivaltaa erilaisia tapoja, eleitä ja sosiaalisia tilanteita sekä rakenteita ja ihmisillä on kiistatta täysin erilaiset kyvyt tällä alueella. Älykkyyden määrittelyt ovat toisaalta aika kiisteltyjä, joten ei sinun tarvitse olla samaa mieltä.

Myönnän myös ettei voimavarojen mahdollinen käyttämättäjättäminen ole kovinkaan tärkeä syissä miksi vastustan syrjintää, nimettiin se sitten positiiviseksi tai ei. Minua kiinnostaa lähinnä se että haluan yhteiskunnan olevan tasa-arvoinen jokaiselle ihmiselle. Tarpeiden täyttäminen ei ole synonyymi positiiviselle syrjinnälle joka on täysin erilainen keino saavuttaa tuloksia.

Tuula Saskia

Arvoisa Tapio,

vastaan heti, kun viestisi avautuu

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset