Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Kuinka monen Angry Birdin siivet ovat katkenneet?

Toimin Helsingin yrittäjien koulutusfoorumin ja sen yhteydessä toimivien koulutusvaliokunnan ja tämän samaisen valiokunnan ohjausryhmän puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on luoda Yrittäjän osaamisohjelma, jolla saataisiin pääkaupunkiseudulle osaavia yrittäjiä. Ohjelman pitää kattaa sekä lapsille ja nuorille annettava yrittäjyyskasvatus että toisaalta yrittäjinä toimivien osaamisen täydentäminen.

Koulutusfoorumi kokoontui ensimmäistä kertaa viime syyskuussa. Aluksi tehtävä vaikutti melko epämääräiseltä. Yrittäjyydestä ja osaamisesta saa kovin nopeasti paperille paljon hyvää ja kaunista, mutta tarkoituksena oli irtautua juhlapuhemoodista ja saada jotain konkreettista aikaan.

Syyskuun jälkeen olen pohdiskellut yrittäjyyden ja osaamisen yhtymäkohtia monessa eri kokoonpanossa. Tehtävän tärkeyttä kuvastaa esimerkiksi se, että Helsingissä on yhä enemmän pk-yrityksiä - nyt jo 40 000. Yhä useampi työllistää siis itsensä yrittäjänä ja toisaalta vastuu työllistämisestä siirtyy yhä pienempiin yrityksiin.

Näen osaamisohjelman jatkumona, joka sisältää jo päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa annettavan yrittäjyyskasvatuksen. Aluksi opetetaan yrittäjämäistä asennetta, mutta vanhemmille opiskelijoille jo yrittäjänä toimimiseen liittyvää käytännön osaamista. Yrittäjämäinen asenne on avuksi palkkatyössäkin, ja yhä useampi ammatti on sellainen, että siinä todennäköisesti työllistytään jossain vaiheessa yrittäjänä.

Osa yrittäjistä aloittaa oman yritystoiminnan jo heti ammattiin valmistauduttuaan, mutta moni työskentelee ensin jonkin aikaa toisen palveluksessa. Toiset pidempäänkin. Yrittäjäuran aikana tarvittava osaamisen päivitys vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi verotuksen tai yrittäjyyttä koskevan lainsäädännön muutokset luovat laajasti kouluttautumistarvetta kaikille yrittäjille. Useimmiten tarpeet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja vaativat räätälöityä koulutustarjontaa. Joku voi tarvita myynti- tai markkinointitaitojen hiomista, toinen havaitsee ongelmia esimiestaidoissaan.

Miksi yrittäjien osaamisesta pitää olla huolissaan?

Suomessa patentoidaan päivittäin lukuisia keksintöjä, mutta harvasta tulee maailmanmenestys. Joskus keksintö ei ehkä ollutkaan niin hyvä, mutta usein ongelmana on se, ettei yrittäjä osaa markkinoida tuotettaan. Kuinka moni huipputuote on flopannut vain sen vuoksi, ettei sitä ole osattu myydä? Kuinka monen Angry Birdin siivet ovat katkenneet? Meillä ei ole varaa jättää yhtään kultajyvää löytämättä ja hyödyntämättä. Siksi on tärkeää, että yrittäjällä on myynti- ja markkinointiosaamista.

Suomeen pitäisi saada kasvuyrityksiä. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen on se vaikein askel, jonka turhan moni jättää ottamatta. Toki suurimpana syynä tähän ovat moninaiset työnantajarasitteet, mutta yksi syy saattaa olla myös yksinkertaisesti laajentumisen pelko ja epävarmuus omasta osaamisesta siinä tilanteessa. Kasvupotentiaalia omaavat yritykset eivät saa jäädä laajentumatta tällaisen epävarmuuden vuoksi – tarvitaan mentorointia ja yrittäjän osaamisen päivittämistä.

Moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi. Suomalainen lupa- ja viranomaiskulttuuri on vaativa kantasuomalaisellekin, saati sitten ulkomaalaiselle. On tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät saavat hyvät tiedot suomalaisista viranomaisvelvoitteista ja tarpeellisen täydennyksen omaan osaamiseensa.

Ympyrä sulkeutuu, kun yrittäjä alkaa suunnitella luopumista liiketoiminnastaan. Suomessa 50 000 yrittäjää pohtii lopettamista, mutta jatkajien löytäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Tarvitaan uusi yrittäjäsukupolvi.

Työmme on vielä kesken, mutta tulossa on konkreettisia tehtäviä päättäjille, yrittäjäjärjestöille, koulutuksen tarjoajille ja yrittäjille itselleen.  

Yrittäjä on vaativa koulutuspalvelujen käyttäjä. Siinä missä työssäkäyvä saattaa joskus ilahtua huononkin koulutuksen tarjoamasta mahdollisuudesta irtaantua normaaliarjesta, yrittäjä laskee koulutukseen käyttämäänsä aikaa ja koulutuspäivien aikana menettämiään kauppoja. Mihinkään tyhjänpäiväiseen ei ole varaa. Kouluttautuminen vaatii pienyrittäjältä vakaan päätöksen luopua lyhyen tähtäimen voitoista pitkän aikavälin menestyksen hyväksi. Se ei ole helppo päätös.

Helsingin yrittäjien hallitus ottikin jo kantaa siihen, että yrittäjiä pitäisi kannustaa koulutukseen koulutusseteleillä.  Koulutussetelit tulisi rahoittaa kohdentamalla uudelleen valtion
aikuiskoulutukseen osoitettuja määrärahoja. Tässä on yksi hyvä konkreettinen askel.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän aleksin kuva
Aleksi Tiensuu

Uskoisin, ettei Angry Birdeilla ole siipiä ja siksi niillä on se ritsa... En nyt äkkiseltään keksi, miten tämä liittyy mihinkään, mutta jos joku saa päässään kehiteltyä tästä hienon vertauskuvainnollisen catch youn, niin se lie sitä innovatiivisuutta, josta paljon puhutaan...

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Liittyy siihen, että monissa autotalleissa voi muhia hyviä keksintöjä, jotka eivät koskaan päädy tuotantoon ja myyntiin.

Käyttäjän aleksin kuva
Aleksi Tiensuu

Tarkoitin tietysti kommenttiani enkä tekstiäsi, joka on varsin ymmärrettävää ja hyvin kirjoitettu.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Kommenttisi oli joka tapauksessa hauska :)

K Veikko

“tärkeää, että yrittäjällä on myynti- ja markkinointiosaamista”

Ei ole järkeä kouluttaa räätälistä suutaria vaikka hän joskus kenkiä tarvitsee.

Meiltä puuttuu eri toimintoja yhdistävät bisneshaukat, jotka rahankiilto silmissään metsästävät potentiaalisia menestyjiä ja tarjoavat näille tuottavia yhteistyökuvioita.

Mitä Google olisi, jos se olisi keksitty Suomessa. - Ehkä se olisi valtion tukiaisilla pärjännyt pari vuotta ja sitten vaipunut unholaan. Senttihuutokauppa sentään älysi ajoissa jättää Suomen ja viedä toimintansa Lontooseen.

Yrityskulttuurissamme rahan ahneutta pidetään pahana. Sen sijaan arvostetaan räätäliä, joka itse tekee kenkänsä.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Meillä puhutaan bisnesenkeleistä, mutta ehkä heidän pitäisikin tosiaan olla haukkoja...

Sehän on jo todettu, että yritystuet eivät mene kasvuyrityksille. Minulla on se käsitys, että rahoituksessa pelataan varman päälle, ja silloin väkisinkin jää osa innovaatioista siivilään. Tulee mieleen se insinööri, joka keksi tekstiviestimahdollisuuden mutta jolle naureskeltiin - miksi kukaan haluaisi lähettää textareita?

Toki rahoitusta ja tukea jaettaessa pitää karsia huuhaa pois, mutta pitää ottaa riskejäkin.

Käyttäjän remppamies kuva
Olavi Ruohomaa

Pelkkä markkinointiosaaminen ei riitä. Pienellä yrityksellä ei ole uskottavuutta, koska ei ole pääomia ja näin ollen ei myöskään varmuutta toiminnan jatkumisesta.
Yrittäjän tausta vaikuttaa myös uskottavuuteen. Yritäpä myydä rakennusfirmalle jotain uutta innovaatiota. Jos et ole rakennusalan kasvatti, kukaan ei suhtaudu sinuun vakavasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kun yrittäjuyuydestä puhutaan, heitetään tämmöisiä lukukja kuten vaikka yllä:

"Tehtävän tärkeyttä kuvastaa esimerkiksi se, että Helsingissä on yhä enemmän pk-yrityksiä - nyt jo 40 000"

Tuossa on mukana kaikki mahdollinen alkaen partureista ja verstaista. Mutta sitten puhe siirtyy potentiaalisesti innovatiivisiin yrityksiin. Kerropa blogisti montako siihen kategoriaan kuuluvia on Helsingissä. Epäilen että tämä ei ole tiedossa. Veikkaan että prosentti tuosta yillämainitusta luvusta.

Mikä on siis ongelma? Asiantuntemattomuus ja väärä kategorisointi. Siitä seuraa vain tyhjiä puhuita ja töitä konsulteille ja kouluttajille, mikä lienee tarkoituskin.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Suuri osa näistä 40 000:stä on mikroyrityksiä. Mutta miksi pitäisi rajata "potentiaalisesti innovatiiviset yritykset"? Miksi parturiliikkeissä ja verstaissa ei olisi potentiaalia innovaatioon? Joissain suomalaisissa kampaamoissa on esímerkiksi kehitetty allergisoimattomia tuotteita. Kun ottaa huomioon se, miten monet kampaajat joutuvat vaihtamaan alaa allergisoiduttuaan vuosien varrella tai jo heti alalle tullessaan kemikaaleille, tämä voisi olla hyvinkin merkityksellinen innovaatio alalle. Vain yhtenä esimerkkinä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Siksi, ettei 99 prosentilla tuosta 40000 yrittäjästä ole kykyjäå ja haluja innovaatioihin. Mutta poliittisia puuhasteijoita ja yrittäjien ystäviä on tuhansittain. Kuka kerää ääniä, kuka myy turhaa koulutusta tai konsultointia. . .

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Samaa mieltä, pelkkä markkinointi ei riitä, koulutusta tulee panostaa myyntityön arvostuksen lisääntymiseen. Mikään hyväkään tuote ei päädy markkinoille ilman osaavaa myyntityötä. Myyntityö on systemaattista ja tämän päivän välineillä voidaan helposti tehostaa ja parantaa myyntityön tuottavuutta.
Arvostuksen epäsuhteesta kertoo jo sekin, että meillä on vain yksi myynnin professuuri kun taas markkinoinnin puolella niitä on jo lukuisia puhumattakaan tekniikan puolen suorastaan valtavasta määrästä.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Hyvä pointti. Tuotteen myyminen ostajalle / käyttäjälle liittyy kiinteästi tuotteen valmistusprosessiin, ja on käsittämätöntä, että se on jäänyt meillä näin vähälle huomiolle. Miksi ruotsalaisilla on H & M, Ikea ja Abba? Joku on osannut myydä hyvin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kun parturit ja muut pienyrittäjät markkinoivat, ei siitä tule lisää vientiä tai eikä edes lisää parturoituja päitä. Joku muu parturoi vähemmän, vain markkimiehet hyötyvät.

Tai kun blogisti markkinoi omaa palveluaan, on se pois joltakin muulta käännöstoimistolta...

Tuhoisaa innovatiivista markkinointia, josta vain välistävetäjät hyötyvät!

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Usein hoettu väite on se, että markkinoinnilla vain luodaan turhia tarpeita. Innovatiivisimmat tuotteet vain valitettavasti ovat niitä, joita kukaan ei ole tajunnut tarvitsevansa, koska on kyennyt käsittämään vain epämääräisen ongelman, mutta ei siihen ratkaisua. Tuskin kukaan osasi toivoa vaikkapa puhelimen keksimistä, vaikka savumerkkien tekeminen oli hemmetin työlästä. Kiva kuitenkin, että puhelin keksittiin ja joku tajusi markkinoida sitä muillekin.

Kun nyt käytät käännöstoimistoesimerkkiä, niin (jos oletetaan, että käyttäisin aikani tehokkaasti yrittämiseen ja vähemmän politiikkaan) se, että markkinoisin palveluani ja saisin lisää asiakkaita, kannustaisi laajentamaan ja ottamaan lisää työntekijöitä. Silloin voisin keskittyä esim. kehittämään käännösohjelmaa, joka nopeuttaisi kääntämistä, ja tarjota sitä muillekin kääntäjille omassa yrityksessäni ja myöhemmin laajemminkin. Näin se vaan menee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa. Tuosta näkee selvästi kuinka pihalla poliitikot ovat innovaatioista ja kasvuyrityksistä. Hyvää tarkoittavia hölmöjä poliitikoissa riittää.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kyllä se Gröhnkin tarvitsee myyntiä, kokoajanhan se yrittää tuputtaa meille omia hienoja ajatuksiaan. Myyminen ei tästä muuksi muutu, vaikka ajatusten tilalla olisi pullo shampoota.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo, mutta markkinointini ei ole innovatiivista, ajatukseni vain.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi. Suomalainen lupa- ja viranomaiskulttuuri on vaativa kantasuomalaisellekin, saati sitten ulkomaalaiselle. On tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät saavat hyvät tiedot suomalaisista viranomaisvelvoitteista ja tarpeellisen täydennyksen omaan osaamiseensa."

Ei semmoinen olisi mitenkään mahdollista, että sitä lupa- ja viranomaiskulttuuria hieman löysennettäisiin?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Joka tapauksessa sitä pitäisi tehdä selkeämmäksi, ja lupa- ym. asioinnin pitäisi onnistua yhdeltä luukulta, mitä olen Helsingissä ajanutkin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tuo on toki positiivinen asia tuokin, mutta ei ihan sama kuitenkaan, ja lähinnä lillukanvarsia verrattuna kysymykseen sääntelyn ja holhouksen vähentämisestä. Ei ole suurtakaan teoreettista merkitystä (käytännön merkitystä tietysti kylläkin), saako luvat samalta vai eri luukulta, jos ne luvat kuitenkin vaaditaan, ja niiden myöntäminen on viranomaisten käsissä.

Jos halutaan kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen, niin sääntelyä ja holhousta pitäisi vähentää reilusti ja verotusta keventää tai ei ainakaan kiristää enää yhtään. Kuvaavaa on joku aika sitten lukemani lehtijuttu erään korkeakoulun yrittäjyyden opintosuuntaan liittyen. Jutussa todettiin, että yrittäjyyden opintosuunnalta valmistuneet ryhtyivät yrittäjäksi harvemmin kuin muilta opintosuunnilta valmistuneet, ja ihmeteltiin että miksi he, jotka yrittäjyydestä eniten tietävät, siihen harvimmin ryhtyvät. Yrittäjyyden opintosuunnan opiskelijat arvelivat, että syynä on juuri se: he tietävät millainen byrokratia yrittäjällä on edessään, ja miten Suomi yrittäjiä kohtelee.

Jos halutaan, että ihmiset lähtevät poimimaan mustikoita korkealla aidalla ympäröidyltä mättäältä, kannattaa ennemmin purkaa aita kuin järjestää vuorikiipeilykursseja.

Pekka Manner

Aina sama laulu! Ei haluta maksaa veroja, mutta yhteiskunnan pitää tukea tappiin saakka :) Todella idioottimaista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset