Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Lapissa on potentiaalia

Kävin viikonloppuna Kokoomuksen Naisten Helsingin ja Uudenmaan piirien naisten kanssa Lapin naispiirin vieraina Meri-Lapissa. Meri-Lappi kattaa Perämeren pohjoisrannikkoa ympäröivän alueen ja on mielenkiintoinen niin luontonsa kuin taloudellisen kehityksensäkin kannalta.

TornioHaparandassa on onnistuttu saamaan kahden eri valtiossa sijaitsevan ja kahden erikielisen kaupungin välille yhteistyötä, joka voimme pääkaupunkiseudulla vain kadehtia. Mielenkiintoista muuten, että vierailun aikana ilmeni, että näiden kahden kaupungin välisen yhteistyön kehittäminen on ollut helpompaa kuin Tornion ja Kemin välisen yhteistyön.

TornioHaparandan alueella valtioiden raja ylittyy vahingossa – Keski-Euroopan tyyliin. Alueella vallitsee vapaa hakeutumisoikeus varsin laajalti. Tornion terveyskeskuksesta voi saada lähetteen Haaparannalle röntgeniin. Haaparannalla on hieno urheiluhalli, Torniossa urheilukenttä, molemmat yhteiskäytössä. Kouluun voi mennä toisen valtion puolelle. Oli mielenkiintoista kuulla, että Ruotsin puolella asuvat osaavat suomen kieltä paremmin kuin Suomen puolella asuvat ruotsin kieltä. Täällä motivoitumisen ruotsin kielen opiskelemiseen ei luulisi olevan vaikeaa.

Haaparannalla asuu noin 11 000 asukasta, Torniossa 22 000. Kumpikin olisi yksinään liian pieni tarjoamaan tämäntasoisia palveluja asukkailleen. Alueella on vahva teräs- ja tekstiiliteollisuuden keskittymä ja monipuolinen koulutustarjonta. Peräti 7-8 prosenttia Suomen viennistä on peräisin tältä alueelta. Kaupan kasvun veturina on ollut Ikea. Kuulemamme mukaan Ingvar Kamprad asetteli harppinsa piikin Perämeren yläosaan ja piirsi ympyrän, jonka kehä kiersi suunnilleen Oulun kohdalta Luulajaan. Sinne kannatti rakentaa myymälä. Entiselle pöheikköiselle raja-alueelle on kasvanut sen myötä huomattava kaupankäynnin keskus. Ja lisää on luvassa.

Tutustuimme matkalla myös Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen – ydinvoimalan toinen mahdollinen sijoituspaikkahan olisi noin 50 km:n etäisyydellä Torniosta sijaitseva Simo (ja toinen Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla). Väkiluku Simossa on noin 3 500. Ydinvoimalan rakentaminen ja käyttöönotto lisäisi asukkaiden määrää huomattavasti ja nopeuttaisi alueen kehitystä entisestään.  

Pohjois-Suomessa muhii kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Oulu on jo onnistunut nousemaan merkittäväksi teknologiakaupungiksi. Kaivosteollisuus voi olla seuraava positiivinen yllättäjä. Matkailumahdollisuuksiakaan ei ole Lapissa vielä täysin hyödynnetty. Liikenteen ja tietoliikenteen kehittäminen vaatii kuitenkin myös merkittäviä taloudellisia panostuksia. Saavutettavuus on Lapin elinvoimaisuuden kannalta elintärkeää.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

M-T Heikka

Tornionjokeen on tehty aikoinaan valtakunnanraja Ruotsi_Suomen lakattua olemasta. Kylätkin jaettiin kahtia: Torniossa on Ylivojakkala ja Haaparannalla Övervojakkala, näin on koko jokivarren. Haaparannan ja Tornion yhdistäminen on luonnollista.

Meillähän on sama murrekin.

Kemiläisillä on kemijokivarren kulttuuri lähempänä, vaikkakin heillä on oma murteensa. Kemiin on tullut paljon väkeä muualta Suomesta. Kyllä minusta tuntuu, että Merilapin väki tuntee yhteenkuuluvuutta, monet sanovat olevansa Kemi-Torniosta. Kumminkin Haaparannan ja Tornion historia on yhteinen ja samat suvut ovat molemin puolin rajaa.

Rajan tultua Tornionjokeen Suomen puolelle rajaa jääneet perheet saivat valita kansalaisuutensa vapaasti, joko Suomen tai Ruotsin. Kylissä on vieläkin Ruotsin kansalaisia jokunen perhe. Nykyisin he lienevät kaksoiskansalaisia.

Raja on aina ollut vapaa, jo ennen EU:ta. Mummot viuhtovat potkukelkalla yli jään. Joskus kerrottiin juttua kuinka neuvostoturistit eivät uskoneet, että sellaista rajaa olisi olemassa. he olivat kuuleman mukaan sanoneet, että se on heitä varten järjestetty näytöksenomaisesti. En tiedä liekö vitsi, vai ihan totta.

Ruotsissa osataan paremmin suomea, koska heillä on ruotsinkielinen peruskoulu. Muutenhan ihmiset ovat suomenkielisiä aina Kalix-joelle asti, sitäkin kauempanakin on suomenkielistä asutusta.

Olen Alatorniolta kotoisin. Alatornion seurakuntaan kuului Ruotsin puoleinen aluekin vielä valtakunnan rajan tultuakin, en muista oliko sellaista aikaa kauan, sata vuotta vai 10.

Samppa Haapavaara

Vau mikä Etelän vetelän mielipidee ja historian tajun puute.

Merjalle myös
http://www.youtube.com/watch?v=FI3iX8WtzaM

M-T Heikka

Eihän eteläläiset yleensäkään tiedä meistä mitään. Ihan fiksua, että Pia kirjoitti matkastaan. Eihän mekään tiedetä juuri mitään jostain Lappeenrannasta, tai sinä ehkä tiedät.

Kiitos Vojakkalan miehelle. Sammaa maata met olhaan. Rakhauela, Merja :)

Samppa Haapavaara

Siellä torilla oli kerran helevetin hyvä kirjakauppias. Tein aika löydön. Vähän linnoituksia katsoin ja letkujalkoja kuskasin. Pankki oli maksanut mahtavan veisoksen, voittonsa kunniaksi. Hieno kaupunki. Hyvät kirjat. Huonot letkujalat, joillain. Minulla hyvät hermot. Lappeenrannassa.

M-T Heikka

Se on multa jääny välhiin koko Lappeenranta.

Kello on jo 2, o´herratunaika. Hyyvää yötä.

http://www.youtube.com/watch?v=2EuCKU9ZD5g

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Samppa hyvä: Lapin kehittäminen vaatii sitä, että myös etelän ihmiset ovat kiinnostuneita alueesta ja sen tulevaisuudesta. Lapin-asiantuntija en väittänytkään olevani.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset