Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Maahanmuuttajanuorten kouluttaminen on haaste, jossa on pakko onnistua

Kun yleisessä keskustelussa vasta pohditaan suhtautumista maahanmuuttajiin ja monessa suomalaisessa kunnassa ei ole nähty vielä ensimmäistäkään, Helsingissä on jo käytännön tasolla vastattava ehkäpä kaikkien aikojen isoimpaan koulutushaasteeseen: kasvavien maahanmuuttajamäärien koulutukseen. Siinä ei ole järin hyvin onnistuttu missään muualla. Meidän on keksittävä jotain sellaista, mikä on muualla maailmassa jäänyt keksimättä.

Suomessa 3 prosentilla väestöstä on maahanmuuttajatausta, kun EU:n keskiarvo on 6 prosenttia (Luxemburgissa 50 %). Helsingin kaupungin peruskoulujen oppilaista jo 13,9 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

Maahamme saapuvat lapset ja nuoret ohjataan heti perusopetukseen valmistavaan opetukseen, joka onkin tarkoitettu ensisijaisesti juuri vastikään maahan tulleille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Ryhmiin voidaan kuitenkin ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita tai ennen kouluikää Suomeen tulleita lapsia, mikäli heidän suomen kielen taitonsa on koulunkäynnin onnistumisen kannalta riittämätön. Opetusta annetaan perusopetuksen oppiaineissa, mutta pääpaino on suomi toisena kielenä -opinnoissa. Oppilas voi olla perusopetukseen valmistavassa opetuksessa enintään yhden vuoden, jonka jälkeen hän siirtyy yleensä omaan lähikouluunsa. Yleensä oppilas integroituu kuitenkin taito- ja taideaineissa yleisopetuksen tunneille jo aiemmin. Esim. liikuntatunneilla on hyvä mahdollisuus oppia yksinkertaista puhekieltä ja saada suomea puhuvia ystäviä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä on pysynyt Helsingissä jo pitkään suhteellisen vakaana. Ryhmiin tullaan pitkin vuotta, koska oppilaiden maahantulokaan ei ajoitu lukukausien mukaan. Kevätlukukaudella 2010 valmistavan opetuksen ryhmiä oli Helsingissä 35 ja oppilaita niissä yhteensä 410. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien keskikoko oli ala-asteella 11 oppilasta ja yläasteella 13 oppilasta. Opetusryhmät pyritään muodostamaan siten, että niissä huomioidaan oppilaan ikä, aiempi kouluhistoria ja osaaminen. Samassa ryhmässä on yleensä enintään kolmeen eri vuosiluokkaan kuuluvia oppilaita, jotta oppilaat eivät olisi kovin eri-ikäisiä.

Maahanmuuttajien koulutuksen isoin haaste ovat nuoret (ja aikuiset), jotka saapuvat maahan vailla minkäänlaista koulutaustaa. Olisi erityisen tärkeää, että luku- ja kirjoitustaidottomat 15–16 -vuotiaat saadaan koulutetuiksi, koska heillä olisi vielä pitkä työura edessään. Valmistavan opetuksen jälkeen heidän oppivelvollisuusikänsä on kuitenkin täyttynyt tai täyttyy pian, eivätkä he jatka perusopetuksessa. Näiltä nuorilta puuttuu yleensä perusopetuksen päättötodistus, eivätkä he pääse toisen asteen koulutukseen. Syrjäytymiskierre on valmis.

Helsingin kaupunginvaltuuston viime vuonna hyväksymässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrän huomattavaan kasvuun lähivuosina. Yhtenä resurssitavoitteena suunnitelmassa on monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tukeminen sekä yhtenä kärkihankkeena myöhään maahan tulleiden koulutus- ja kotouttamispalvelujen kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa sekä perusasteen että toisen asteen välillä. Tämän konkreettisena ilmentymänä opetustoimessa on perustettu tänä syksynä kaksi uutta perusopetukseen valmistavan opetuksen MANUVA-ryhmää 15–16- vuotiaina maahan tulleille maahanmuuttajanuorille. Kävin avaamassa torstaina MANUVA-hankkeen aloitusseminaarin.

Hankkeen pääpaino on siis perusopetuksen päättövaiheessa (15-16-vuotiaina) Suomeen muuttaneiden nuorten koulutuspolun kehittämisessä ja koulupudokkuuden ehkäisemisessä. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti viime huhtikuussa perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikat kuluvalle lukuvuodelle ja samassa yhteydessä MANUVA-hankkeen osana toimivien ryhmien perustamisesta Haagan peruskouluun ja Myllypuron yläasteelle.

Haagan peruskoulussa on aloittanut ryhmä, jonka oppilaat ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, heillä on kouluhistoriaa omasta maastaan ja valmiudet opiskeluun. Myllypuron yläasteella on aloittanut erityistä tukea tarvitsevien ryhmä, joka koostuu nuorista, joilla ei ole juurikaan kouluhistoriaa, ja joiden yleiset opiskeluvalmiudet ovat heikot.

Ryhmät hakevat vielä muotoaan, mutta oli hienoa kuulla torstain avajaisseminaarissa, että aivan alkeistakin aloittaneessa ryhmässä oli tapahtunut nopeaa edistymistä ja että oppilaat ovat erittäin motivoituneita oppimiseen. Maahanmuuttajaperheissä on useimmiten ymmärretty se, että koulutus on avain menestymiseen uudessa kotimaassa. Intoa riittää, mutta oppimishaastekin on melkoinen.

Ovatko MANUVA-ryhmät ja valmistava opetus ylipäänsä riittävä vastaus maahanmuuttajanuorten kouluttamisen haasteeseen? Joillekin vuosi valmistavaa opetusta riittää valmiuksien saamiseksi yleisopetukseen siirtymiseen, mutta suurelle osalle perusta jää varsin heikoksi. Saadaanko siitä riittävät eväät jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään siirtymiseen?  Tätä on seurattava tarkasti MANUVA-hankkeen osalta. Meillä ei ole varaa epäonnistua. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän markoraisanen kuva
Marko Räisänen

enpä lähtisi tuolla asialla purjehtimaan, ihan vain siitä syytä ettei lasten ja nuorten asiat kuulu tuolla tavoilla poliittisiin kysymymyksiin! Jos, piia pakarinen haluaisi viestittää jotain, niin ymmärtäisi varmaankin nuorten olemisen ilon, joka on surkea?? kerro, miten aioit ottaa kantaa yllämainittuun edesottamuksiin?

Torsti Virtanen

Ei kouluttaminen, vaan palauttaminen kotimaahansa kun kyse on turvapaikkashoppailijoista. Takaisin vaan sinne savimajoihin rakentamaan sitä omaa yhteiskuntaa.

Kannattaa googlettaa: "Yhteiskunta koostuu ihmisistä"

Sen sijaan kaikki ne maahanmuuttajat, jotka ovat täällä Suomessa oikeasti tekemässä jotain järkevää kuten esimerkiksi töitä, niin tervetuloa vaan ihonväristä, etnisyydestä tms riippumatta. Ihan oikeasti kaikki ne, jotka tulevat Suomeen hankittuaan itselleen työpaikan suomalaisia työehtosopimuksia noudattaen, niin tervetuloa.

Ei maailman ongelmia ratkaista sillä, että siirrellään ongelmia maasta toiseen. Ongelmana ovat juuri tietynlaiset ihmiset, koska yhteiskunta koostuu ihmisistä.

Henry Bjorklid

Voin vakuuttaa, että jotain tällaista jota kuvaat on vain Helsingissä. Ei Suomessa.
Tämäkin lyhyen aikaa, ja kaikissa näissä kielikouluasioissa suurin osa on Potemkinin kulisseja.

Tiedän, että aikuiskoulutuspuolella, suomenkielen opiskelijoiden kesken, harjoitellaan samaa aihetta 2 viikkoa ja se vedetään sitten kun joku lautakunta tulee vierailulle. Sama tulee näkymään lasten puolella. Tai ei tule siis näkymään, sehän se jutun clou on. Puutteet peitetään.

----------

Vanhemmat, siis lasten vanhemmat, eivät välttämättä edes saa suomenkielen koulutusta. B-viisumi ja asia on melko selvä: Aikuiset eivät saa koulutusta.

No, tähänkin löytyy suhteellisen edullinen ratkaisu. Jopa edullisempi kuin nykyinen ratkaisu.

Jos todella kiinnostaa, ole yhteydessä. Aikaa asiaan menee toki puoli tuntia, joten ymmärrät, etten ala tähän novellia kirjoittamaan. Puhelinnumeron saat s-postitse.

Itse aloitan aikuisten maahanmuuttajien kanssa suomenkielen "myötä"opiskelut ensi kuussa.

Henry

vipu (nimimerkki)

onko kokoomus ollut päätöksillään vaikuttamassa näiden haasteiden maahan hamuamiseen?

totta kai otsikon mukaisessa "pakossa" on onnistuttava, vippi-jykältä rahaa suorana, korvamerkittynä valtion osuutena esim 6 miljardia euro-rahaa, helsingin maahanmuuttajien suomen opiskeluun.

muuten kiva "kympin tytön" kirjoittama tarina, johon liityvä verhoiltu uhkaus; meidän on pakko onnistua....tai muuten.., antaa lukijan mielikuvitukselle mahdollisuuden keksiä tarinalle lopun... epäonnistuimme, nyt ne suuttuvat, ja..

elankinen (nimimerkki)

Kyllä tuo kirjoitus nyt ainakin kysymyksiä nosti esille.

Ihan hyvä että tuo riipustus on tuossa. Se voi muuten hyvinkin olla että reisille menee, hyvin suurelta osin. Noiden nuorten tulevaisuus on juurikin perustöissä, mikäli eivät turhaudu esim. siihen ja tyydy viskomaan korista pyllymuron koriskentällä kolmikymppisiksi asti.

Ja kas kun mainitsit pyllymuron, tuon kaupunginosan jossa nistit uhkailee kassatyöntekijöitä, nuoret romanit pihistelee röpelöä samasta kaupasta, yökuljetuksia kytätään, känniset venäläiset huumediilerit ajelee kaistapäänä pitkin kylää....

Se ON aika rauhatonta aluetta nykyään. Vähän niinkuin länsä tai itis.
Nykyään kun on kaikenlaista tylsyyttä tappavaa, tajuntaa laajentavaakin paljon enemmän kuin silloin joskus, ja potentiaalisia asiakkaita on riittämiin.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Kiitos mielenkiintoisesta palautteesta. Tilannehan on se, että Helsingin opetustoimi, jossa toimin, on maahanmuuttajakysymyksissä vain vastaanottaja. Kaupunkiin tulee maahanmuuttajia, me järjestämme opetuksen ja pyrimme vain hoitamaan oman osuutemme mahdollisimman hyvin.

Kirjoitukseni tarkoituksena oli herättää keskustelua haasteen suuruudesta ja siitä, miten siihen pitäisi vastata. Toki toivoisin, että kaupunkiin tulisi vähintään luku- ja kirjoitustaitoisia, vielä mieluummin ammattitaitoisia ihmisiä, jotka saisivat mahdollisimman pian työtä. Kun näin ei näytä olevan, pitää pyrkiä kaikin voimin siihen, että ainakin nuori maahanmuuttajasukupolvi saataisiin koulutetuksi ja töihin. kotouttamisen tarkoituksena pitäisi kai aina olla työkykyisen maahanmuuttajan saaminen mahdollisimman pikaisesti töihin?

Eero Toimaala

"Meidän on keksittävä jotain sellaista, mikä on muualla maailmassa jäänyt keksimättä."

Mitähän tämä mahtaisi olla? Ihminen on ihminen, ja hänen kapasiteetillaan on rajansa. Ei ihmisten kouluttaminen ole sama asia kuin tekniikan kehittäminen tai teknisten innovaatioiden tekeminen. Emme me pysty keksimään mitään sellaista, joka ratkaisisi tämän ongelman, sillä ratkaisua ei ole.

"Olisi erityisen tärkeää, että luku- ja kirjoitustaidottomat 15–16 -vuotiaat saadaan koulutetuiksi, koska heillä olisi vielä pitkä työura edessään."

Kuinka realistista on olettaa, että luku- ja kirjoitustaidotonta, aikuisiän kynnyksellä olevaa oppilasta koskaan saadaan koulutettua riittävän hyvin kelpaamaan työmarkkinoille? Minusta todennäköisyys on häviävän pieni. Joku huippulahjakkuus voi tässä onnistua, mutta huippulahjakkuuksia on erittäin vähän, eikä yksi pääsky kesää tee.

Tämän koko mamunuorten koulutuksen (ja humanitaaristen mamujen "kotouttamisen") taustalla vallitsee epärealistinen ihmiskuva. Sellainen, jossa joka ikinen ihminen on tyhjä taulu, joka omaa rajattomat mahdollisuudet ja jota voidaan muovata ihan millaiseksi tahansa. Mutta kun ihminen on ihminen, hänellä on omat kykynsä, oma persoonansa, oma arvomaailmansa, omat lähtökohtansa, jotka vaikuttavat siihen, mitä hänestä tulee. Koulutuksella asiaan voidaan vaikuttaa, mutta koulutus ei ole kaikkivoipa.

Usko siihen, että huonosti koulutetut tai luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret voivat tulla osaksi suomalaista työelämää ei ole realistinen, ja johtaa pelkästään etnisen alaluokan syntyyn. Tosiasioiden tunnustaminen olisi viisauden alku tässäkin: 2010-luvun tietoyhteiskuntaan ei voi sopeutua, eikä paikkaansa siinä löytää ilman vankkaa peruskoulutusta. Sitä ei paikkaa mikään, ja siksi tällä tosiasialla olisi oltava ohjausvaikutus maahanmuuttpolitiikkaan.

Eero Toimaala

"Kirjoitukseni tarkoituksena oli herättää keskustelua haasteen suuruudesta ja siitä, miten siihen pitäisi vastata."

Olen huomannut, että aika usein näissä maahanmuuttokeskusteluissa ei vastaukseksi kelpaa se paras vastaus: humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen. Sen sijaan, että ehkäistäisiin vääränlaisesta maahanmuutosta väistämättä seuraavia ongelmia maahanmuuttoa itseään rajoittamalla, näitä ongelmia pyritään lääkitsemään kalliilla tavoilla, jotka eivät johda tulokseen, koska niillä ei alun alkaenkaan ole mahdollisuutta johtaa tulokseen.

Kaipaisin maahanmuuttoasioihin ennen kaikkea realistista otetta, joka perustuu realistiseen ihmiskuvaan. Ihminen ei ole kaikkivoipa. Ei maahanmuuttaja, eikä häntä kouluttava ja kotouttava henkilökään.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Olen itse asiassa kanssasi samaa mieltä, mutta vastaavasti olemme Helsingissä sen tilanteen edessä, että meille tulee kohtuullisen paljon luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria aivan pyytämättä ja välillä yllättäenkin. Siinä tilanteessa on pyrittävä antamaan nuorille koulutuksen kautta työhön pääsemisen eväät, muutenhan olemme muutaman vuosikymmenen päästä täysin pulassa. Toki toivoisin, että ne, jotka maahanmuuttopolitiikasta päättävät, ottaisivat huomioon sen, minkälainen taloudellinen ponnistus tämä kunnalle on.

Eero Toimaala

Kyllä. Taloudellisen ponnistuksen lisäksi kyseessä on myös sosiaalinen ponnistus. Ikäväkseni uskon, että näillä satsauksilla ei saavuteta mitään, koska lähtökohta on mahdoton. Luulen myös, että politiikassa vain ei voida tätä sanoa ääneen, koska se olisi tai ainakin ruokkisi "rasismia" tai "muukalaisvihaa" tai "ennakkoluuloisuutta".

Rohkea olisi se poliitikko, joka uskaltaisi maahanmuuttopolitiikasta päättäviä lähestyä ja kertoa ihan näin asiaperustein, miksi nykymuotoinen maahanmuutto on virheellistä, ja miksi olemme mahdottoman tehtävän edessä.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Omalta osaltani pyrin - tälläkin kirjoituksella - tuomaan esiin niitä haasteita, joita maahanmuuton kasvaminen tuo kunnalle, jossa maahanmuuttajia on paljon, eli nimenomaan Helsingille. Suurimmassa osassa Suomen kuntia eletään aivan toisessa todellisuudessa. Lähivuosina tarvitaan pk-seudulle kaikenlaista työvoimaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta, siihen viittaavat kaikki työvoiman poistumaa koskevat tilastot. Siinä yhteydessä tarvitaan kielikoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, ja se hoituu kyllä. Se, että joudumme aloittamaan luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta, tulee erityisen kalliiksi.

Eero Toimaala

Toivon, että tulet kuulluksi, ja että jatkat näiden haasteiden esiintuomista, vaikka saatatkin saada vastaasi aika kitkeriä ja epäasiallisia kommentteja nimenomaan niiltä tahoilta, joiden mielestä maahanmuuton kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa, ja joka toista väittää, on ennakkoluuloinen.

Omasta puolestani toivon, että päättäjät osaavat vetää asiasta oikeat johtopäätökset: luku- ja kirjoitustaidotonta teini-ikäistä maahanmuuttajaa ei kerta kaikkiaan saada koulutettua niin hyvin, että hän sijoittuisi työmarkkinoille edes työvoiman poistumisen luoman työvoimapulan aikana. Työmarkkinoillamme ei kerta kaikkiaan enää ole ns. entry-level-töitä, eli yksinkertaisia ruumiillisia töitä, kuten ennen. Aiemmin oli kuorma-autokuskin apupoikaa ja pyykkäriä ynnä muuta, mutta ei ole enää.

Mahdottoman tehtävän edessä väistämättä syrjäytyneestä nuoresta tulee etnisen alaluokan jäsen, ja se ei ole millään muotoa humanitaarista tai toivottavaa. Ja tokihan on niin, että tästä kehityksestä syyllistetään lattiataso, eli opettajat. Ei koskaan päättäjät.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Opettajat tekevät hyvää työtä, ja vuoden pituisessa valmistavassa opetuksessa tehdään itse asiassa suorastaan ihmeitä, jos oppilaalla on koulupohjaa omasta maasta.

Eero Toimaala

Aivan, jos pohjaa on. Tällaisella oppilaalla on kognitiiviset valmiudet omaksua lisää koulutusta, eritoten, jos hän on nuori. Luku- ja kirjoitustaidottomalla nuorella ei tätä pohjaa ole, ja teinillä ei ole paljon aikaakaan, ennen kuin oppivelvollisuus päättyy. Asioilla on rajansa, se olisi hyvä myöntää ajoissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset