*

Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Helsingin kuntapolitiikan viikko 17/2017

Vapunalusviikolla ei ole kaupunginvaltuuston kokousta, mutta kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa käsitellään mielenkiintoisia asioita.

Kaupunginhallituksen esityslista löytyy täältä:

http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kau...

Mielenkiintoista tietoa toteutuneesta rakentamisesta löytyy asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) seurantaraportista 2017. Helsinkiin valmistui vuonna 2016 yhteensä 4 395 asuntoa. Asunnoista 11,6 % on ara-vuokra-asuntoja, 23,7 % välimuodon asuntoja ja 64,7 % sääntelemättämiä asuntoja. Selvityksessä ara- ja välimuodon tuotannon tavoitteiden saavuttamisesta todetaan, että kaupungin omalla maalla on päästy AM-ohjelman mukaiseen hallintamuotojakaumaan. Täydennysrakentamisen kannusteita on kehitettävä edelleen.

Lisäksi kokouksessa käsitellään lausuntoa Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta, Sofiankatu 4:n hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista, lainan myöntämistä Oulunkylän Sotaveteraanitaloille, lausuntoa luonnoksesta laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, puistosuunnitelmia Munkinpuistoon ja leikkipuisto Tapuliin sekä Apotin osakassopimuksen muuttamista. Listalla on myös lukuisia mielenkiintoisia aloitteita ja ponsia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontuu tiistaina. Sen esityslistalla on aivan poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia asemakaava- ja liikenneasioita. Esityslista löytyy täältä:

http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/...

Asemakaava-asiat koskevat Koivusaarta, Telakkarantaa, Pirjontietä ja Pirkkolantietä sekä Laajasalon kauppakeskuksen ja Kulosaaren ostoskeskuksen alueita. Lisäksi vahvistetaan Helsingin maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet.

Listalla on myös asukaspysäköinnin hinnan korottaminen vuosiksi 2018–2021. Hintaa on tarkoitus korottaa vähitellen niin, että se on vuoden 2012 alusta 30 euroa/kk kalleimmilla alueilla.

Yksi eniten keskustelua herättävistä asioista on kävelykeskustan periaatesuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto on vaikutustarkastelujen ja käydyn vuorovaikutuksen sekä palautteiden perusteella valinnut jatkosuunnitteluun ja lausuntoja varten kävely- ja katuverkkovaihtoehdon, jossa Esplanadien ja Mannerheimintien jalkakäytäviä levitetään sekä Kaivokadusta tehdään joukkoliikennekatu. Eteläesplanadi ja Pohjoisesplanadi sekä Mannerheimintie ovat 1+1 -kaistaisia. Kaivokatu on pelkkä jalankulun ja raitiovaunuliikenteen katu.

Liitteenä olevan yrityskyselyn mukaan yritykset/toimipaikat arvioivat varsin yhteneväisesti kävelykeskustan parantavan jalankulun sujuvuutta ja puitteita erilaisille tapahtumille sekä vilkastuttavan kaupunkielämää, mutta heikentävän keskustan elinvoimaisuutta ja yritysten menestymistä.

En kannata kävelykeskustasta esitettyä periaatesuunnitelmaa. Olen kirjoittanut asiasta jo aiemmin täällä:

http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229649-mita-jos-tehtaisiin-ensin-ny...

Myös opetuslautakunta kokoontuu tiistaina. Opetuslautakunnan esityslista löytyy täältä:

http://www.hel.fi/www/opev/fi/paatoksenteko/opetuslautakunta/opetuslauta...

Eniten kiinnostusta on etukäteen herättänyt peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen. Ajatuksena on, että kaupungin peruskoulujen budjettikehysten laskennassa luovutaan vuodesta 2018 alkaen niin sanottuun tuntikehyskaavaan perustuvasta opetus- ja avustajaresurssien laskennasta. Nämä korvataan euroa/oppilas-pohjaisella laskennalla.

Tuntikehyskaava on ollut todella monimutkainen. Yksittäisiä laskentakaavoja on yli 20. Rahoitusperiaatteiden uudistaminen on siten tarpeen. Oppilaskohtainen määräraha on esityksen mukaan kaikille kouluille sama, mutta sitä porrastetaan mm. vuosiluokkien (1-6, 7-10, yhtenäiset peruskoulut) ja opetusmuotojen (yleisopetus, erityisopetus ml. integraatio-opetus sekä joustava erityisopetus, suomi/ruotsi toisena kielenä opetus sekä elämänkatsomustiedon, ortodoksinen uskonnon ja islamin uskonnon opetus) perusteella. Ryhmäkohtainen määräraha lasketaan esityksen mukaan nykyisin periaattein startti/esiopetukseen, harvinaisten/vapaaehtoisten kielten opetukseen sekä valmistavaan opetukseen. Esitykseen sisältyy myös oppilasmäärästä riippumaton koulukohtainen perusmääräraha, joka turvaa oppilasmäärältään pienille kouluille suhteellisesti suuremman resurssin kuin oppilasmäärältään suurille kouluille.

Ihan yksinkertainen ei siis ole ehdotettu mallikaan, mutta se on kuitenkin ymmärrettävämpi, kannustaa kehittämään toimintatapoja, kohtelee kouluja tasapuolisemmin ja lisää koulujen toimivaltaa päättää määrärahojensa käytöstä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset