*

Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Helsingistä yritysmyönteisempi kaupunki - viisi ratkaisua!

Helsinki otti kuluvan valtuustokauden alussa tavoitteekseen olla vuonna 2016 Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Vuoden 2016 jo päätyttyä voidaan todeta, että tavoitteeseen ei päästy, vaikka edistystä onkin tapahtunut.

Tärkein valtuustokauden aikana toteutunut yritysmyönteisyyttä edistävä saavutus on yritysvaikutusten arvioinnin (YRVA) käyttöönotto Helsingin päätöksenteossa. Se tarkoittaa sitä, että jo päätöksiä valmisteltaessa pohditaan, mitä kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia niistä voi aiheutua helsinkiläisille yrityksille. YRVAn käyttöä pitää tulevalla valtuustokaudella edelleen laajentaa.

Vielä jäi muutakin tekemistä seuraavalle valtuustokaudelle. Tässä viisi ratkaisuani yritysmyönteisempään Helsinkiin:

Vain järkevää sääntelyä.
Yhden luukun palvelut.
Kaupunki referenssikohteena.
Sujuva liikenne – kohtuuhintainen asuminen.
Kaupunki yritystoiminnan alustana.

1.  Vain järkevää sääntelyä

Kohtuullinen määrä byrokratiaa on rehellisesti toimivan yrittäjän etu: jos yritystoiminnassa vallitsisivat viidakon lait, vain röyhkeimmät menestyisivät. Hallinnollinen taakka nostaa yritystoiminnan kustannuksia, koska yritys joutuu joko käyttämään ulkopuolisia asiantuntijoita tai palkkaamaan lisää hallintohenkilöstöä. Ylisääntely lisää kustannuksia, koska yritys joutuu tekemään tuotteeseensa tai palveluunsa sääntelystä johtuvia muutoksia, jotka eivät tuota kuitenkaan käytännön lisäarvoa asiakkaille.

Suuri osa sääntelystä perustuu lainsäädäntöön, mutta osataan Helsingissä asettaa omiakin vaatimuksia, jotka voivat koskea vaikkapa rakentamista (esim. perheasuntojen määrä, autopaikkanormit), katutilan käyttöä tai kaupunkikuvaa. Säännöt olisi hyvä perata, ja luopua niistä, jotka eivät tuo oleellista hyvää kaupunkilaisille eivätkä yrittäjille. Perkuutyötä kannattaa tehdä yhdessä yritysten kanssa.

2. Yhden luukun palvelut

Yhden luukun palvelu on yritysmyönteinen ratkaisu: yksi paikka, josta haetaan yritystoimintaan tarvittavat luvat, ja esimerkiksi nimetty henkilö, joka hoitaa yrityksen asioita.

Sähköisiä palveluja on hyvä kehittää, jolloin palvelut ovat käytössä kaikkina vuorokauden aikoina. Sähköisten palvelujen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös henkilökohtaista opastusta.

Helsingin kaupungilla on seuraavalla valtuustokaudella erinomaiset mahdollisuudet siirtyä yhden luukun palveluihin, kun kaupunkisuunnittelusta, kiinteistöistä ja lupakäsittelyistä vastaavat tekniset virastot yhdistyvät Kaupunkiympäristön toimialaksi. Toiminta pitää organisoida asiakkaan näkökulmasta.

3.  Kaupunki referenssikohteena

StartUp-yritykset tarvitsevat maailmanmarkkinoille päästäkseen referenssikohteita eli hyvin toimivia asiakascaseja kotimarkkinoilta. Helsingin kaupungin tavaroiden ja palvelujen hankinnat yksityiseltä sektorilta ovat yli miljardi euroa vuodessa. Innovaatioita hyödyntämällä se pystyy tuottamaan kaupunkilaisille parempia palveluja pienemmillä kustannuksilla. Samalla yritykset saavat referenssikohteita, joita ne voivat esitellä vientimarkkinoilla.

4. Sujuva liikenne – kohtuuhintainen asuminen

Kaikki yritykset hakevat toimitilaa ensisijaisesti hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tavarantoimitusten on sujuttava tehtaalta satamaan, tavarantoimittajalta yritykseen ja yritykseltä asiakkaille. Asiakkaiden on päästävä vaivatta kauppaan myös omalla autolla, koska autoilijan ostoskassi voi olla neljäkin kertaa kalliimpi kuin julkisilla liikennevälineillä liikkuvien. Myyntiyritysten myyjät liikkuvat päivisin asiakkaiden luona autolla, ja heidänkin autonsa on kyettävä pysäköimään omalle toimistolle tultaessa. Osalla työntekijöistä työajat saattavat olla hankalia, ja varsinkin silloin työpaikalle on päästävä myös omalla autolla.

Toisaalta myös hyviä joukkoliikenneyhteyksiä arvostetaan yhä enemmän sekä työmatkaliikenteen että asiakkaiden asioinnin näkökulmasta. Kaikilla liikennemuodoilla on päästävä liikkumaan joustavasti.

Yrityksiä kiinnostaa myös asumisen hinta – kallis asuminen vähentää työntekijöiden halukkuutta muuttaa alueelle töihin ja lisää yrityksiin kohdistuvia palkkapaineita. Voidaankin sanoa, että asumisen kalleus vyörytetään viime kädessä työnantajien maksettavaksi. Helsingin seuraavassa valtuustostrategiassa on otettava erityiseksi painopisteeksi kohtuuhintaisen asumisen tavoitteen muuttaminen käytännön toimenpiteiksi.

5. Kaupunki yritystoiminnan alustana

Yritykset tekevät bisneksensä itse, mutta kaupunki voi olla parhaimmillaan innovaatioiden syntyä vilkastuttava yritystoiminnan alusta. Esimerkiksi StartUp Maria on yhteisöllinen kokonaisuus, jossa työskentelee innovatiivisten startup-yritysten rinnalla suurten yritysten kehitystiimejä sekä muita yhteisöllisiä palveluja tuottavia tahoja. Tätä lisää Helsinkiin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kokoomuksella on ollut aikaa yllinkyllin tehdä koko Suomesta yritysystävällinen.

Miksi niin ei ole tehty?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Politiikka on yhteistyötä, yksi puolue ei pysty tekemään kaikkia. Helsingissä on tällä valtuustokaudella edetty yritysvaikutusten arvioinnissa, mikä on hieno asia. Onneksi edes pienin askelin eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset