Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Helsingin liikenteelle aiheutuvat kokonaisvaikutukset tutkittava

Helsingissä tulisi selvittää, miten autoliikennettä mullistavat suunnitelmat vaikuttavat ydinkeskustan saavutettavuuteen jatkossa.   

Tähän mennessä tapahtunutta:

Helsingin yleiskaavan yhteydessä päätettiin kaupunkibulevardien rakentamisesta. Niiden myötä puolitetaan Helsingin sisääntuloväylien ajoneuvoliikenteen välityskyky alentamalla nopeusrajoituksia ja muuttamalla eritasoliittymät liikennevalo-ohjatuiksi tasoliittymiksi. Bulevardien rakentaminen alkanee Vihdintiestä, mutta toteutus vie kaiken kaikkiaan vuosikymmeniä.

Kaikki suunnitelmat tähtäävät autoliikenteen hidastumiseen

Jo tätä ennen päätettiin sulkea Hämeentie läpiajoliikenteeltä Hakaniemen torin ja Helsinginkadun väliseltä osuudelta. Henkilöautoliikenne ohjataan Sörnäisten rantatielle. Muutos toteutetaan vuoteen 2019 mennessä.

Vähälle huomiolle puolestaan jäi Kruunusiltojen rakentamispäätöksen yhteydessä, että uuden raitiotieyhteyden päätepysäkki tulee sijaitsemaan rautatieaseman edessä.  Se tarkoittaa Kaivokadun muuttamista 1+1 -suuntaiseksi. Teinkin valtuustossa seuraavan ponnen:

”Hyväksyessään Kruunusiltojen rakentamisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että rautatieasemalta Yliskylään kulkevan raitiolinjan rautatieaseman eteen suunnitellun päätepysäkin sijaintia harkitaan vielä, jotta Kaivokatua ei olisi tarpeen muuttaa 2+2 -kaistaisesta 1+1 -kaistaiseksi”

Pontta kannatti vain 30 valtuutettua, joten sitä ei hyväksytty.

Tähän mennessä päätetyt toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuuteen. Niiden ääneen ilmaistuna tavoitteena on hidastaa autoliikennettä ja vähentää autoilun houkuttelevuutta.  

Mannerheimintieltä katoaisi kaistoja – Kaivokatu ja/tai Espat kiinni

Tämä on kuitenkin vain alkusoittoa. Suunnitteilla on myös kävelykeskustan merkittävä laajentaminen. Lähtökohtana on 2+2 -kaistaisten katujen poistaminen keskusta-alueelta.

Yhteistä kolmelle eri vaihtoehdolle on, että Mannerheimintie muuttuisi 1+1 -kaistaiseksi  Pohjoisen Rautatiekadun ja Erottajan välillä. Lisäksi Kaivokatu ja/tai Pohjois- ja Eteläesplanadi olisivat kävelykatuja. Keskustan katujen sulkeutuessa liikenteeltä autot siirtyisivät Etelä-Helsingin pikkukaduille ruuhkauttaen Helsinginkatua – eteläisintä itä-länsi -yhteyttä – entisestään.

Vireillä monia suunnitelmia samaan aikaan

Helsingin seudun kasvu ei voi perustua pelkästään yksityisautoiluun. Alkaa kuitenkin huolestuttaa, kun samaan aikaan suunnitellaan näin runsaslukuisesti samansuuntaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hidastavasti autoliikenteeseen.  

Pystyykö kukaan enää arvioimaan muutosten kokonaisvaikutuksia?

Kestää vielä vuosia, ennen kuin suunnitteilla olevat mittavat raideliikennehankkeet valmistuvat. Tässä kaupungissa liikutaan kumipyörillä vielä monta vuosikymmentä.

Ydinkeskustan saavutettavuus tärkeää kaupalle

Mielikuva ydinkeskustan helposta saavutettavuudesta on elintärkeä kaupan menestymiselle kilpailtaessa muiden kaupan keskittymien kanssa. Kalasatamaan on tulossa Redi, Pasilaan Tripla. Espooseen ja Vantaalle rakentuu houkuttelevia kauppapaikkoja.

Keskusta-alueen näivettyminen ei olisi kenenkään etu.

Aikalisä kokonaisvaikutusten selvittämiseksi

Myös toimitiloja etsivät yritykset pitävät saavutettavuutta henkilöautolla edelleen tärkeänä kriteerinä. Palveluvaltaisella alueellamme monen työhön kuuluu myynti, sopimusten tekeminen, palvelujen suorittaminen kodeissa tai toimistoissa taikka tavarajakelu. Joukkoliikenteen käyttö ei silloin ole vaihtoehto.

Yrityksiä huolettaa niin ikään kiinteistöjen huolto-, jakelu- ja saattoliikenteen sujuvuus. Tavaran pitäisi myös kulkea joustavasti satamaan.

Unohtamatta tietenkään kaupunkilaisia, joiden pitäisi päästä päivähoidon kautta töihin, hoitaa päivällä työasioita ja selviytyä illalla päivähoidon ja kaupan kautta kotiin.

Nyt siis jäitä hattuun ajoneuvoliikennettä hidastavien suunnitelmien kanssa. Tutkitaan ensin huolellisesti tehtyjen päätösten kokonaisvaikutukset ja pohditaan myös mahdollisuutta rakentaa keskustatunneli.  Kehitetään joukkoliikennettä – kun se toimii riittävän hyvin, yhä useampi valitsee sen ilman keppiäkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Ei hätää. Viherpunapiipertäjät saavat pitää Helsingin niemen itsellään. Voivat kasvattaa miehet ponihännän, ostaa selkään Fjällräven-repun kirpputorilta ja ajaa fillarillaan kamikaze-tyyliin ajoradoilla ja jalkakäytävillä muiden riesana ja varottavina.

Olen ollut hesalainen yli kuusi vuosikymmentä. Asuin aikanaan Tehtaankadun nurkalla ja kävin kouluni Ratakadulla ja keskustassa. Olen ison osan työiästä ollut ulkomailla oikeissa suurkaupungeissa, joissa autolla ajo on paljon helpompaa kuin Helsingissä, vaikka autoja on huimasti enemmän.

Viimeiset vuodet asuin Münchenissä. Sinne sopii mennä ottamaan kaupunkisuunnittelumme mallia kuinka sovitetaan tyylikkäästi yhteen miljoonaväestö, julkinen liikenne, kevyt liikenne, yksityisautoilu, alikulkutunnelit, nopeat väylät, valtavat puistot, vesistöt, vanhat korttelit, liike-elämän tarpeet sekä kaupunkimainen rakentaminen lähes täysin ilman korkeita taloja.

Nykyään en edes käy kaupungilla Hesassa. Ei ole mitään syytä miksi sinne menisin omalla autolla tai julkisilla. Ei yhtään syytä. Surkea arkkitehtuuri. Masentava ahdas kivikylä, jonka kadut tahallaan tehty ajokelvottomiksi millekään kulkuneuvolle typerällä mukulakiveyksellä.

Eli pitäkää tunkkinne ponihännät ja muut kyvyttömät suunnitteluhörhöt.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Ei kun pitää tehdä Helsingistä sellainen, että sinne halutaan tulla!

Juuso Hämäläinen

Tehkää ihmeessä niin tuleville polville ja lopettakaa liikkumisen vaikeuttaminen ja usko julkisen liikenteen sopivuuteen kaikille. Minä olen stadin nähnyt läpikotaisin ja siirryn lämpimämpään eläkepäiviksi.

Mikael Sepponen

Helsingin keskustassa voidaan siirtyä vaikka ympärivuotiseen polkupyöräilyyn, mutta lentoliikenteen kasvun rajoittaminen heikentää koko Suomen kilpailukykyä. Herätääkö Helsingin Kokoomuksessa lentoyhteyksien rappeutumiseen vasta kun Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä on lakkautettu ja huomattu, että lainarahaa ei saada uuden kentän rakentamiseen? Vaativat ja hyvin palkatut pääkonttoritehtävät siirtyvät jo kovaa vauhtia Tukholmaan, jossa talous kasvaa ja Arlandan Vantaata vastaavan kentän kasvuvara tullut täyteen - siksi ovat laajentaneet toimintaa Malmia vastaavalle Bromman kentälle: "Stockholm är i dag attraktivt för företag och investeringar. Det skapar nyföretagande och jobbtillväxt. Många stora företag har sina huvudkontor i Stockholm. Bromma gör det möjligt för att jobbpendla från andra delar av landet. En ökad konkurrens inom flyget har skapat möjligheter till attraktiva slot-tider på Bromma från orter som annars inte skulle ha flygförbindelser med Stockholm. http://www.moderaterna.net/sthlm/

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Bromman rooli on aika lailla erilainen Ruotsin sisäisessä liikenteessä kuin Malmin. Tästä aiheesta on Kokoomuksessa monenlaisia mielipiteitä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

On ihan kehityskelpoisiakin mielipiteitä.
http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233149-...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Juuso Hämäläinen

Juuri näin. Bromman ja Malmin kentillä ei muuta yhteistä kuin nimike lentokenttä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kaikki suunnitelmat tähtäävät autoliikenteen hidastumiseen [Helsingissä.]

Hyvä Vihreät! Sehän merkitsee enemmän tyhjäkäyntiä ja saasteita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset