Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Yritysmyönteisyys ei vaadi kunnalta mahdottomia

EK julkaisi tällä viikolla kuntien yritysmyönteisyyttä mittaavan kuntarankinginsä.  Joka toinen vuosi suoritettavan mittauksen tarkoituksena on nostaa esiin paikallisten yritysten tarpeita ja näkemyksiä kotikuntansa yritysmyönteisyydestä. Samalla eri kaupunkiseutuja asetetaan paremmuusjärjestykseen yritysmyönteisyyden perusteella.

Helsingin seutu tuli tässä kyselyssä neljänneksi (sija 5 vuonna 2015). Vahvuuksina Helsingin seudulla ovat yrittäjyysaktiivisuus ja taloudelliset toimintaedellytykset. Parannettavaa on esimerkiksi yrityspalveluissa ja palvelurakenteissa. Kaupunkien välisessä vertailussa Helsinki oli seitsemäs ennen Espoota (8.) ja Vantaata (16.). Helsinki asetti valtuustokauden alussa tavoitteeksi olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta suunta on oikea.

Helsingin seutu on alueena niin houkutteleva – koulutettua työvoimaa, hyvät liikenneyhteydet maailmalle, paljon potentiaalisia asiakkaita – että olipa elinkeinopolitiikka millaista hyvänsä, tänne halutaan. Toisaalta ei pitäisi jäädä kisaamaan piirikunnallisiin koitoksiin: Helsingin pitäisi tähdätä vähintäänkin Pohjois-Euroopan yritysmyönteisimmäksi kaupungiksi, jotta pystyisimme kisaamaan Euroopan muiden kaupunkien kanssa ulkomaisista investoinneista.

Kuntarankingin julkistamistapahtumassa toisen polven yrittäjä, Ravintolakolmion Jenni Keskinen listasi yksinkertaisia toiveitaan yritysmyönteisyyden lisäämiseksi. Hänen mielestään yrittäjät pitäisi ottaa mukaan kaupungissa järjestettäviin yhä moninaisempiin tapahtumiin ja niiden kehittämiseen. Palvelut pitäisi saada yhdeltä luukulta. Annetaan hyvin asioita hoitaville yrittäjille mahdollisuus kehittää kaupunkia innovatiivisesti – ei kielletä heti kaikkea. Keskisen mukaan Helsingissä on paljon potentiaalia mm. matkailu- ja ravitsemisalalla, jos byrokratiaa saadaan vähennettyä. Kiitoksena ala työllistää nopeasti lisää – varsinkin nuoria – investoi ja maksaa veronsa Suomeen.

Ei kuulosta mahdottomalta. Yhden luukun palvelujen järjestämiseen on Helsingissä nyt käytännön mahdollisuus, kun tekniset virastot yhtyvät Kaupunkiympäristön toimialaksi. Yritysvaikutusten arviointi on otettu käyttöön. Päätöksistä yrityksille aiheutuvia vaikutuksia pitää siis arvioida aikaisempaa paremmin jo päätösten valmisteluvaiheessa. Välineet ovat siis olemassa – nyt tarvitaan vain ymmärrystä ja tahtoa niiden käyttöön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset