Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Mitä nuorisotakuun toteutuminen Helsingissä edellyttää?

 

Nuorisotakuu toteutuu vihdoin vuoden 2013 alusta. Se tarkoittaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taattua koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuu sisältää myös koulutustakuun, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättävälle koulutustakuun.

Nuorisotakuun toteutumisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 110 000 pelkän peruskoulun varassa olevaa 20–29-vuotiaista, ja tämänikäisiä työttömiä työnhakijoita runsaat 70 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olevan noin 40 000 kouluttamatonta nuorta. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa.

Koulutustakuun toteuttaminen edellyttää sekä valtiolta että Helsingiltä merkittäviä toimia, kun myös jokaiselle peruskoulun päättäneelle helsinkiläiselle on taattava koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Helsingissä lukiopaikka tarjotaan 60 prosentille peruskoulun päättävistä. Tämän prosenttiluvun kunnat päättävät itse, ja tämä on suomalaisittain iso luku. Ammatillisen koulutuksen paikkoja riittää noin 25 prosentille – siitä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Loput nuoret ovat olleet väliinputoajia.

Ammatillisen koulutuksen paikkamäärien lisäykset on näet perinteisesti jaettu muualle kuin Helsinkiin, vaikka paikkoja on haettu vuosittain lisää. Tänä vuonna opiskelupaikkoja lisättiin myös Helsinkiin, mutta ei edelleenkään riittävästi. Helsinki anoi 1000 lisäpaikkaa, mutta 520 saatiin. Tällä yhtälöllä päädyttiin jälleen kerran siihen, että kevään haussa 1000 jäi ilman paikkaa. Erityistoimenpiteidenkin (kymppiluokka, työpajat, ammattistartti, maahanmuuttajien valmistava luokka) jälkeen jäi vielä 400 nuorta ilman jatkopaikkaa.

On siis selvää, että opetus- ja kulttuuriministeriön on lisättävä Helsingille annettavia koulutuspaikkoja tai koko sääntely on lopettava.  Paikkojen lisääminen merkitsee toisaalta Helsingille velvoitetta saattaa välittömästi ammatillisen koulutuksen tilat kuntoon. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan jo nyt akuutisti lisätilaa, jotta saadut lisäpaikat voidaan ottaa käyttöön. Nykytiloissa on lähes 1000 opiskelijaa liikaa. Nykyisen Helsingin palvelualojen oppilaitoksen tilat ovat lisäksi menossa remonttiin ja myös Helsingin Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos tarvitsee väistötiloja. Helsingin tekniikan alan oppilaitos toimii 11 toimipaikassa, mikä ei ole esimerkiksi oppilashuoltopalvelujen kannalta tarkoituksenmukaista. Kun organisaatiomuutoksella yhdistetään nämä kolme oppilaitosta, on seuraavaksi pidettävä huolta siitä, että niiden tilat ovat tarkoituksenmukaiset viimeistään vuonna 2020.

Yhtenä ammatillisen koulutuksen ongelmana on myös opintojen keskeyttäminen.   Keskeytysprosentti on 16 %. Negatiivisesti keskeyttäviä – eli niitä, jotka eivät vaihda mihinkään muuhun koulutukseen – on vuosittain 11– 13 % eli 850–1000 nuorta. Koulutuspaikan saamisesta ei ole ollut paljon apua, jos koulutus jää kesken. Keskeyttämisen syitä tutkitaan. Voisin kuvitella, että syynä voisi olla esim. se, ettei opiskelija pääse ykkösvaihtoehdoksi valitsemaansa koulutukseen tai koulutus ei vastaakaan kuvitelmia. Peruskoulun opinto-ohjauksen tehostaminen olisi yksi tärkeä keino vähentää keskeyttämisiä. Kunnille säädetään vastuu myös perusopetuksen päättävien ohjauksesta.

Nuorisotakuuseen kuuluu sekin, että koulutustakuun piirissä olevista nuorista työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta korotetaan oppisopimusten osalta vuoden 2013 alusta lukien. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa ja alenee opiskelun edetessä portaittain.  Korotettua korvausta on arvioitu maksettavan noin 500 nuoresta oppisopimusopiskelijasta vuodessa. Oppisopimus on erittäin vaativa koulutusmuoto, koska se vaatii nuorelta työssäkäynnin luonteista sitoutumista. Hyvä että myös tämä vaihtoehto on mukana. Korotettu korvaus tekee tästä työllistämisvaihtoehdosta myös työnantajan kannalta realistisemman, koska nuoren työntekijän kouluttaminen sitoo voimavaroja.

Moni nuori tarvitsee kuntoutusta ennen kuin on valmis mihinkään koulutukseen. Peruskoulun läpi armovitosilla päässyt nuori ei välttämättä omaa läheskään valmiuksia, joita ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan. Nuoren elämäntaitoja joudutaan tukemaan ja koulutuspolkua saatetaan joutua räätälöimään paljonkin, jotta nuori aikanaan pystyisi työllistymään, minkä pitäisi olla se lopullinen tavoite.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Se tarkoittaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taattua koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta."
_________________

En kuitenkaan ymmärrä kuinka tämä tapahtuu?
1) Kuka päättää mihin kukin nuori menee?
2) Onko tällaiseen työhön tulossa lisää henkilöresursseja?

Ja ihan tiedoksi: Jos kyse on työkkäristä, niin unohda koko juttu. Ei heillä ole hajuakaan vaihtoehdoista, työnantajien tarpeista, kuinka ja mitä informaatiota pitäisi jakaa.

Ihan esimerkki:
- Paikkakunnan valtuustossa on päätetty suuren rakennusprojektin aloittamisesta. (Täällä Paraisilla kyse oli 127:stä uudesta puurakennusyksiköstä.
Työkkäri ei näe velvollisuudekseen vinkata työttömille, mitkä firmat ovat voittaneet kilpailutuksen. Jokaisen työttömän tulee soittaa erikseen kaupunginhallintoon (jolle myöskään ei kuulu asiasta tiedottaminen.)

Kysyn: Miten te uskotte näillä virkamiehillä olevan jonkun pienemmän firman asiat hanskassa?
Eli kertokaa miten hallitus aikoo tällaisen uudistuksen hoitaa?
Vielä: Vain 30% avoimista työpaikoista tulee työkkärin tietoon.

Henry Björklid

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

"Kuka päättää mihin kukin nuori menee?". Kysyn oikeastaan itse aivan samoja kysymyksiä. On päätetty, että nuorisotakuu/koulutustakuu toteutetaan, mutta on vielä paljon tehtävää, että se saadaan käytännössä toteutetuksi, etenkin niin räätälöidyksi, että jokainen nuori todellakin saisi hänelle sopivan paikan.

Jussi Jukola

Monet otaksuvat julkisen ja yksityisen toimijan olevan suunnilleen yhtä tehokkaita. Erona näiden välillä nähdään vain se, että yksityinen vaatii toiminnastaan voittoa, joka tekee siitä siten automaattisesti kalliimman.

Tähän kommenttiisi kiteytyy hienosti se, miten julkishallinto todellisuudessa toimii. Ensin päätetään ja sitten ruvetaan miettimään käytännön toteutusta. Ei järin tehokasta.

Itse idea siitä että jokin julkinen toimija osoittaa koulun jälkeen jokaiselle työ- tai opiskelupaikan, kuullostaa aika lailla samalta kuin mitä itänaapurissa kokeiltiin jokin aika sitten.

Missä mielestäsi kulkee raja mihin yhteiskunta voi mennä yksittäiseen ihmiseen nähden? Onko sitä lainkaan?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen Vastaus kommenttiin #10

Niin, on tyypillisesti helppoa tehdä tällainen päätös ja jättää auki, miten se toteutetaan. Minäkin pidän huonona lopputuloksena sitä, jos ongelma ratkaistaan ohjaamalla nuori "johonkin", jos lopputuloksena on, että hän vähän ajan kuluttua lopettaa opiskelut. Ongelma on saatu silloin siistityksi yhdestä kohdasta mutta se on siirtynyt toisaalle.

Toisaalta jotain pitää tehdä syrjäytymisen estämiseksi. Opiskelu- ja työpaikan puuttuminen on merkittävä syrjäytymisen syy. Tärkeää on, että palvelu on henkilökohtaista ja että otetaan huomioon nuoren taipumukset ja toiveet - tietysti sen lisäksi tarvitaan myös realismia.

Yhteiskunta voi mielestäni edellyttää tukia vastaan sitä, että terve ihminen ottaa vastaan työn tai opiskelupaikan.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #11

"Yhteiskunta voi mielestäni edellyttää tukia vastaan sitä, että terve ihminen ottaa vastaan työn tai opiskelupaikan"
Tuosta olen samaa mieltä, kunhan se ei ole pakkotyötä ilman palkkaa,tai opiskelua johon ei nuoren kiinnostus riitä. Kyllähän se ,että on rutiinia ja syytä nousta aamulla sängystä,pitää ihmisen mielenkin terveenä. Kuitenkin on tajuttava se,että palkatta ei töitä voi kukaan tehdä ,jostain on nuoren saatava leipää,ja sen päällekin jotain. Eikä asumiskustannuksiakaan sovi unohtaa.Ei voi pätkätöilläkään luoda tulevaisuuden visioita ,kovin ruusuisia ainakaan.Koskee nykysuomessa muitakin ikäluokkia. Ei voida olettaa, että ihmiset lähtee töihin ,periaatteella että käteen jää "työnilo"ja siinä se.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen Vastaus kommenttiin #19

Työnteon pitää tietenkin olla kannattavampaa kuin tekemättömyyden. Ja opiskelupaikan valinnassa pitää ottaa huomioon taipumukset ja toiveet, kuten tuolla jossain toisaalla jo totesinkin. Se, että saadaan joku hetkeksi opiskelemaan, ei paljon auta, jos opiskelu keskeytetään.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Minun arvioni on, että tästä muodostuu uusi "sysääjien" ammattikunta.
Nuoret sysätään jonnekin ja uskotaan, että asiat on hyvin kun tilasto näyttää nollaa, eli kaikki on sysätty jonnekin.
Lain kirjainta on noudatettu - ei siis minkäänlaista hätää...

Olisikohan taas kannattanut ensin kysyä asiantuntijoilta: nuorilta ja työttömiltä?

Henry

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"Kun työpajajakso päättyi, monen nuoren kohdalla tilanne ei kovin ruusuinen ollut.
Vastanneiden joukosta yli puolta (57 %) odotti työttömyys. Tilanne oli hiukan parempi
kuin pari vuotta aiemmin tutkimuksen kohteena olleella ryhmällä, jolloin 66 %: lla ei
ollut työtä tiedossa. Nyt pajalta lähtijöistä viidesosalla oli tiedossa työpaikka,
viidesosalla koulutuspaikka. Tuloksia tarkastellessa työllistymisen tukeminen nousee
yhdeksi tärkeäksi pajojen kehittämistehtäväalueeksi tulevaisuudessa"
Siinä on ainakin jotain nuorisotutkimuksen tuloksista saatua..Pajat on koettu kuitenkin hyviksi vaikkakin jatkuvuus ja ohjaajien vaihtuvuus on ollut ongelmana.Pajatoimintaa on ollut 1980-luvun puolivälistä.Niiden tarpeellisuuttakin pohdittiin, ne perustettiin lamavuosien aikana ja miettiin tarvitaanko niitä enää niin paljoa. ESR on tukenut toimintaa. Alunperin ne on perustettu syrjäytymisen ehkäisyyn jne. nuorille. Nykyään on mukana joka lähtöön ihmisiä, ammattinomaavia jne.Pajatoiminta niin kuin kaikki muukin toiminta muuttuu ajan ja yhteiskunnallisen tilanteen
mukaan. Monet pajat ovat muuttuneet organisaatioiltaan perustamisvaiheen pienistä,
kunnallisista pajoista seutukunnallisiksi pajaverkostoiksi tai säätiöpohjaisiksi
isoiksi organisaatioiksi. Niistä on tullut toiminnoiltaan monimuotoisempia työpaikkoja,
joilla työskentelee nuorten lisäksi myös vaikeasti työllistettäviä ryhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä
ja vajaakuntoisia.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olevan noin 40 000 kouluttamatonta nuorta. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa"

Eli siis lopetatte sen huostaamisen, maksaa yli 700 miljoona vuodessa, ja muutatte lain niin ,että nämä veronmaksajien rahat menevät hyödylliseen perheiden ja lasten tukemiseen kuten LAKI määrää. Kyllä ne Mehiläinen, Merikratos ja sadat muut valtiontukea ilmankin pyörivät, ilman verkoston apuakin.Samalla säästyisimme syrjäytettyjen lasten,nuorten ja omaisten tuomilta lisäkustannuksilta(ITSEMURHAT,VANHEMPIEN SAIRAUSLOMAT,TYÖTTÖMYYS,OMAISTEN KÄRSIMYKSET) Eli verorahatkin jäisi Suomeen ja perheet pysyisivät yhdessä.Kaikkihan tuon bisnesajattelun jo nykyään tietää, se on se amerikanmalli..Vaan että kehdataan,jopa lapsilla.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Miten Mehiläinen ja Merikratos liittyvät tähän?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kodeistaan ulkoistetut lapset, kasvettuaan , ovat pajojen käyttäjiä(MYÖS), vaikka heille on NIIN hienot olosuhteet valtion tukia saavissa laitoksissa, 700 miljoonaa vuositasolla.Kustannukset toki kasvavat koko ajan. Sen lystin maksamme .Nämä firmat liittyvät tähän siksi(bisneksessä suurimpia hyötyjiä),eivät toki ainoita..
Ja yhteiskuntamallimme(oma etu,paras etu), sekä huostakulttuurimme ,tuottaa syrjäytyneitä,niin lapsia,nuoria ,kuin kokonaisia perheitä.Sukupolvien jatkumona. Näille verkostoituneille erilaisille järjestöille,yhdistyksille jne. tämä on tuottavaa,RAY on yksi taho,joka rahoittaa osiltaan näitä toimintoja.Eli ketju kulkee huostaanotoista laitoksiin jne. ja loppupeleissä ,syrjäytymistä ei kuitenkaan saada katkaistua,koskee myös vanhempia.Perhekodit,sijoitukset,laitokset(suurin osa),näissäkö on lasten ja nuorten tulevaisuus? Miten käy sitten,kun määrät (nyt 17 000) ylittävät kipurajan,jossain sen on vastaan tultava. Suomessa on reilu 5 miljoonainen kansa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"Moni nuori tarvitsee kuntoutusta ennen kuin on valmis mihinkään koulutukseen. Peruskoulun läpi armovitosilla päässyt nuori ei välttämättä omaa läheskään valmiuksia, joita ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan. Nuoren elämäntaitoja joudutaan tukemaan ja koulutuspolkua saatetaan joutua räätälöimään paljonkin, jotta nuori aikanaan pystyisi työllistymään, minkä pitäisi olla se lopullinen tavoite"

No nyt valkeni, eihän tässä epäselvää olekaan. Ensin huostaan ,25 vuotiaaksi "holhouksessa" (firmat tienaa,valtio eli veronmaksajat rahoittaa) ja sitten "uraputkeen" Lääkityksen avulla, taikka ilman ,jos terapia on tehonnut.Näin on uusi uljas sukupolvi jalostettu. Matkalla saattaa toki porukka harventua, ennenaikojaan ,vaan eihän se tuottavuuteen enää niinkään vaikuta...Onhan niitä ennenkin ollut ,ihmisillä tehtyjä kokeita.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Mikä tästä tekee ihmiskokeen?

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Omia juttujaan ei pitäisi mainostaa, mutta tuli mieleen että oletko katsonut juttuni "radikaaleja ratkaisuja nuorten koulutukseen"? Mitä mieltä olisit mallista? Jos saataisi edes kokeiltavaksi uusi tapa, joka antaisi vapauden päättää jo nuorena oma suuntansa.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Kiitos,
luin tekstisi. Armeijaanmeno heti peruskoulusta tuntuu radikaalilta, mutta lämpenin kyllä siitä, että TET-harjoittelua pitäisi käyttää tehokkaammin. Harjoitteluun pitäisi ensinnäkin liittyä jonkinlaista valmistautumista (esim. 4H-liitolla on hyvä valmennus tähän). Muutenkin se voisi liittyä läheisemmin alaan, josta nuori on kiinnostunut. Minulla on ainakin omien lasten kautta se kokemus, että nuori hankkii paikan itse, ja vain hyvällä tuurilla se löytyy alalta, josta hän on itse kiinnostunut.

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Minun TET-jakso oli päiväkodissa kaksi viikkoa, niinkuin siitä mitään muuta hyötyä olisi ollut kuin antanut ymmärtää ettei ole minun alani. Jos pitemmän ja laajemman kaavan mukaan mentäisi, olisin voinut karsia enemmän. Nyt olen hoiva-alalla, mutta karjanhoitopuolella tuottamassa Suomalaista ruokaa.

Onhan se perusajatus, että herätään aamulla ja mennään töihin, mutta se monipuolisuus ja tulevaisuuden alan löytyminen on jäänyt sivuseikaksi.

Työelämän suuria vitsauksia on leipääntyminen, me hyväksymme sen aikuiselta, mutta oletamme että lapset jaksavat ensin kymmenen vuotta (pk+eskari) istua pulpetissa, sitten ilman varmuutta tulevaisuudesta ja omien valintojen oikeellisuudesta pitäisi vielä jatkaa opiskelua vähintään 3vuotta. Huh huh.

Esittämäni malli tukisi nuorta löytämään myös oman tapansa opiskella. Ei pakottaisi vetämään pitkää tikkua oppisopimuksen ja pulpetissa istumisen välillä.

4H-liitto kumppanina olisi hyvä ajatus.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Nuorten työpajatoiminnan päätehtävä on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, varhaista tukea ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpaja tarjoaa nuorille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn polkuun koulutukseen, sen loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa tai avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.
Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on monialaista toimintaa.
Vähän taustoja toiminnasta,joka on siis jo käytössä.Etsivä nuorisotyö jne.kuuluu myös tähän toimintaan.
Etsivä nuorisotyö

Etsivää nuorisotyötä koskeva nuorisolain muutos tulee voimaan 1.1.2011 (HE 1/2010 vp). Lakimuutoksessa oleva etsivä nuorisotyö on suomalainen sovellus nk. Tanskan youth guidance -toiminnasta.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Tässäpä Ilonalta tulikin jo hyvä selvitys työpajatoiminnasta.

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Tässä työpajajutussa on se ongelma, että työpajoilla tehdään töitä, josta itse työpaja saa voittoa. Työpajalla kävijä ei kerrytä itselleen eläkettä, hänelle ei kerry vuosilomia eikä siitä saa kuin päivärahan, joka on puolipäiväisen työntekijän palkan verran, vaikka työaika on kuusi tuntia. Mikäli asuu syrjemmässä, eli julkisen liikenteen tavoittamattomissa, joutuu sijoittamaan työvälineeseen, eli autoon, ja silloin mahdolliset tulonhankkimiskustannukset olisivat n.80%palkasta, eikä edes toimeentulotukea hakiessa tätä kustannusta hyväksytä, vaikka se on välttämätön kustannus. Ellei kykene lähtemään työhön, ei saa mitään rahaa, mutta jos lähtee työhön, ei käteen jää mitään. Aika surkea yhtälö.

Tähän tulonhankkimiskustannukseen pitäisi liittää uusi toimeentulotukilaki, joka hyväksyisi kustannukset, jotka ylittävät 30%palkasta. Saattaisi lisätä työllistymiskynnystä.

Ja mikäli oltaisi niin taitavia että saataisi tuettua pienyrityksiä toimimaan myös syrjäseuduilla, lähellä kotia, voitaisi saada tulonhankkimiskustannukset niin pieneksi, että voitaisi hyväksyä pienempi palkka. Esimerkiksi yrittäjille voisi antaa jonkin tuen jo siitä, että ottaa duunarin läheltä työpaikkaa, joku eko-lisä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jo toinen kommentti Sinulta, jossa ajattelet kuin minä!
Oletko joku 'kadonnut sisko' tms. ;=)

Henry

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen Vastaus kommenttiin #25

Meitä on varmasti enemmänkin, mutta harvat jaksavat enää taistella tuulimyllyjä vastaan.

Järjenkäyttö on sallittua myös politiikassa, mä olen ehdokkaana ja YRITÄN edes vähän parantaa maailmaa. Kahvipöytäkeskusteluista löytyy paljon uusia ratkaisumalleja, mutta ne usein myös jäävät sinne. Olenkin pyrkinyt kaikkia muistuttamaan että on tultava pirtistä pihalle ja sanottava ajatuksensa ääneen ja pidettävä puolensa, muuten joku toinen hoitaa meidän asiat, eikä se ole välttämättä paras ratkaisu.

Mua kovasti kiinnostaa nämä työllisyysratkaisut ja koulutusasiat, koska niissä tosiaan ollaan menty päin pusikoita jo pitemmän aikaa. Tämä nykyinen järjestelmä tuhoaa kaiken mitä liitot ovat saaneet aikaan ja liittojen harteille asetettavat paineet lisäävät entisestään työntekijöiden ja työnantajien välistä kuilua kaikenmaailman korotus ja etuusvaatimuksilla. Useat duunarit eivät enää edes halua liittojen jäseniksi, koska he haluavat vain tienata elantonsa nykyisillä ehdoilla ja vakaasti. Vaatimukset lisäävät työllistämiskustannuksia, vaikkei yritys saisikaan parempaa tuotosta... Se aiheuttaa painetta irtisanomisiin ja se lisää työttömyyttä, joka lisää veronkorotuksia. Kiva kierre.

Liitto on hyvä kaveri, mutta työnantajan puolustaminen pitää työpaikan turvattuna pitempään. Koska normi elämiskustannukset ja tulonhankkimiskustannukset ovat liian korkeat, se kostetaan työnantajalle, vaikka liittojen tulisi rangaista verottajaa eikä työnantajaa. Ei vaatia parempaa palkkaa tai etuisuuksia, vaan edullisempaa asumista, edullisempaa sähköä ja vettä ja pienempiä tulonhankkimiskustannuksia. Olen liiton jäsen itse, en arvostele niitä sen enempää, olen ylpeä siitä että liitot ovat hoitaneet duunareille hyvät oikeudet, tasa-arvoiset palkat ja turvalliset työympäristöt.

Nykyään ammattilaiset ovat työpajoilla tekemässä muuta kuin ammattiaan vastaavaa työtä, heille ei kerry vuosilomia, ei eläkettä, eikä heidän työturvallisuudestaan huolehdita aina asianmukaisesti. He eivät saa työstään alansa ammattiliiton määrittämää peruspalkkaa, heillä ei ole oikeutta työterveyshuoltoon ja he ovat lainsuojattomia. Liittojen taistelemat työntekijöiden oikeudet on poistettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset