Pia Pakarinen on töissä Helsingille ja helsinkiläisille.

Kaikki helsinkiläiset koulut ovat helsinkiläisten kouluja

Mediassa uutisoitu yksityisten
sopimuskoulujen ja opetusviraston välinen hintasota hämmentää koululaisten
vanhempia. Monet vanhemmat eivät edes tiedä, ovatko heidän lapsensa kaupungin
koulussa, yksityiskoulussa vai valtion koulussa. Näin asian pitäisi melkeinpä
ollakin.

Helsingissä on kaupungin kouluja,
yksityiskouluja, yksityisiä sopimuskouluja ja valtion kouluja. Yksityiset
sopimuskoulut ovat yksityiskouluja, jotka ovat tehneet kaupungin kanssa
sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä Helsingissä. Näitä kouluja on ympäri
Helsinkiä. Läntisin taitaa olla Apollon yhteiskoulu Malminkartanossa ja itäisin
Helsingin Yhteislyseo Kontulassa. Sopimus koskee yleensä yläasteikäisten
opetusta, muutaman (SYK, Kristillinen koulu, Elias-koulu) myös ala-asteikäisten
opetusta. Yksityisten sopimuskoulujen osuus koko yläasteikäisten opetuksesta on
noin kolmannes.

Yksityisten sopimuskoulujen osuus
lukio-opetuksesta on noin 40 prosenttia, mutta se ei perustu kaupungin ja
koulujen väliseen sopimukseen vaan niiden valtiolta saamaan lupaan antaa
lukio-opetusta.

Helsingissä on myös
yksityiskouluja, joilla ei ole sopimusta kaupungin kanssa (esim. Saksalainen
koulu, Steiner-koulu) ja valtion kouluja (esim. Norssi, Suomalais-Ranskalainen
koulu, Venäläinen koulu). Nämä antavat yleensä opetusta ala-asteesta
ylioppilaskirjoituksiin saakka.

Kaupungin ja yksityisten
sopimuskoulujen välit olivat mutkattomat vuoteen 2010 saakka. Kaupunki sai
opetuksen niiltä halvemmalla kuin itse järjestämänsä opetuksen. Sopimuskoulut
pärjäsivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleensä valtionavustuksella.

Tilanne muuttui vuonna 2010,
jolloin opetus- ja kulttuuriministeriössä siirryttiin koulukohtaiseen
rahoitusmalliin.  Opetuksen järjestäjälle
(joita ovat esim. Helsingin kaupunki ja toisaalta kukin yksityiskoulu erikseen)
korvataan opetuskulut laskennallisena korvauksena, joka perustuu kunnan
asukaslukuun ja joihinkin sen erityispiirteisiin, joista Helsingin osalta
relevantti on kaksikielisyys.

Tämän jälkeen Helsingin
opetusvirastosta ruvettiin antamaan viestiä, jonka mukaan sopimuskoulujen
antama opetus tulisi kotikuntakorvauksen kautta kaupungille kalliimmaksi kuin
oma opetus. Sopimuskoulut itse sen sijaan katsovat säästävänsä kaupungin rahoja
noin 7 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaupungin kulut oppilasta kohti ovat 9 009
euroa/vuosi ja sopimuskouluille maksetaan 7 513 euroa/vuosi. Hintaero on
helppo ymmärtää. Jos koululla tarvitaan vaikkapa pieniä korjaustöitä,
yksityiskoulun rehtori soittaa paikalle korjaajan, kaupungin koulun rehtori
joutuu valjastamaan työhön kolme eri hallintokuntaa.

Eliittikoulu-nimitys ei oikein
sovellu helsinkiläiseen sopimuskoulujärjestelmään. Sopimuskoulu on oman
alueensa lähikoulu, johon ei tarvitse erikseen hakea, ja opetus on maksutonta
samalla tavalla kuin muissakin kouluissa. Sopimuskoulun oppilasaineksessa näkyy
omistajuutta paremmin se, missä alueella se sijaitsee, samalla tavoin kuin
kaupunginkin kouluissa. Erityisoppilaiden osuus oppilaista on koulun mukaan
0-18 prosenttia, maahanmuuttajien osuus on keskimäärin 11 prosenttia, ja sekin vaihtelee
kouluittain.

Minulle on lähtökohtaisesti sama, kuka
opinahjon omistaa, kun helsinkiläisestä opetuksesta puhutaan. Omat lapseni ovat
käyneet kaupungin koulua, yksityistä sopimuskoulua ja valtion koulua. Oman
alueemme yläasteopetuksen lähikoulu sattuu olemaan yksityinen sopimuskoulu. Kaikki
koulut ovat olleet erinomaisia. Omistajaa enemmän käsitykseeni koulusta on
vaikuttanut henkilöstö, joka sitä on johtanut ja siellä opettanut.

Selvää on, että Helsinki
tarvitsee yksityisiä sopimuskouluja ja sopimuskoulut Helsinkiä. Sopimuskoulujen
järjestämän opetuksen hoitaminen yhtäkkiä kaupungin toimesta tulisi kalliiksi.
Sopimuskoulut puolestaan tarvitsevat helsinkiläisiä oppilaita.

Opetusministeriön kannattaa nyt
istuttaa osapuolet alas ja selvittää, miten niiden esittämiä numeroita on
tulkittava. Keskustelussa on jäänyt taustalle se, että kaikki koulut opettavat
helsinkiläisiä oppilaita. Lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että se on
heidän kannaltaan oikeudenmukainen.



 



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

No, kysytään nyt niin tyhmiä, että kuinka paljon Helsingin omissa yksityiskouluissa on oppilaita, joiden etninen tausta on Somalialainen, tai jostain muusta maasta jossa Islam määrää tahdin?

Monellako oppilaalla on osoite Kontulassa?
Tyhmä kysymys, myönnän, mutta tyhmiä ei kielletä kysymästä.

Montako yksinhuoltajaäidin, joka tekee kahta tai kolmea työtä pärjätäkseen,- lasta mahtaa opiskella teidän omissa yksityisissä kouluissanne?

Enpä kehtaa enempää näin epäviisaita kysellä.
Ihan hävettää.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Miten yksihuoltajaäidin lapsen koulunkäynti poikkeaisi kaupungin koulun ja yksityiskoulun välillä?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Ei mitenkään. Opiskelu on molemmissa ilmaista. Lähikouluksi voi sattua kaupungin koulu tai sopimuskoulu sen mukaan, missä sattuu asumaan.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Yksi yksityiskouluista eli Helsingin Yhteislyseo sijaitsee Kontulassa. Yksinhuoltajaäidin - kuten itsekin olen - lapsi voi opiskella ilmaiseksi ihan missä vaan. Yksityiset sopimuskoulut ovat oman alueensa lähikouluja, joten lähikouluksi voi osua kaupungin koulu tai sopimuskoulu. Jos asuu Kontulassa, lähikoulu on Helsingin Yhteislyseo. Jos asuu vaikka Alppilassa, lähikoulu on kaupungin koulu Alppilan yläaste.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Kristillinen koulu sijaitsee Jakomäen lähellä Suurmetsässä ja on siirtymässä Pukinmäkeen. Hyvä koulu eikä suinkaan umpiuskonnollinen.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kerro Pia Pakarinen miksi kokoomukselle juuri yksityinen koulu on tärkeää, jos opetus on ilmaista?

Miksi se on ilmaista, jos se on yksityinen?

Olisiko se ilmaista ilman yhteiskunnan tukea.

Voitko tunnustaa, että Helsingin yksityisiin kouluihin on olemassa joku prioriteetti päästäkseen sinne?

Niin, ja niitä monikansallisia luokkia, onko niitä?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Tarvitsemme koko kirjoa eli kaupungin koulut, yksityiset (sopimus)koulut ja valtionkoulut. Yksityiskoulut ovat ilmaisia, koska ne ovat osa normaalia kouluverkkoa ja määrätään alueen kaupunkilaisille lähikouluksi. Miten sinne voisi olla prioriteetti, kun se on lähikoulu? Siis jokainen tietyn koulun (kaupungin koulu tai sopimuskoulu) alueella asuva pääsee sinne.

Yläasteen kouluissa ei ole "monikansallisia luokkia", maahanmuuttajien valmistavia luokkia on ympäri kaupunkia. Niistä siirrytään sitten vuoden kuluttua oman alueen kouluun, joka on kaupungin koulu, yksityinen (sopimus)koulu tai valtion koulu.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kyllä tässä joku koira on haudattuna.

Juurihan uutisoitiin, että Helsingin omat, yksityiset koulut saavat enemmän veronmaksajatukea, kuin julkiset koulut.

600 euroa oppilasta kohden enemmän.

Nurinkurista kertakaikkiaan. Julkiset koulut tässä kontekstissa edustavat mieluumminkin yksityisen tunnusmerkistöä, kuin tässä tapauksessa yksityinen.

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Sinulla on nyt käsitteet sekaisin. Lue ylempää. On siis olemassa kaupungin kouluja, yksityisiä kouluja, yksityisiä sopimuskouluja ja valtion kouluja.

Jarmo Makkonen

Ennemmin pitää sitä kallista byrokratiaa vähentää julkisilta kouluilta kuin lisätä erillisiä yksityisiä kouluja. Ruotsinkieliset koulut pitää myös yhdistää suomenkielisiin kouluihin ja määrärahat tietenkin samansuuruisiksi per/oppilas. Niin oliko näitä somaleja myös yksityiskouluissa, entä ruotsinkielisissä kouluissa, pääkaupunkiseudulla?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Yksityisiä kouluja ei olla lisäämässä eikä lisätä ilman tarveharkintaa. Yksityiskouluissa on myös maahanmuuttajia, samoin ruotsinkielisissä kouluissa.

anna eino

Pia Pakarinen, avaisitko lausettasi

"Opetuksen järjestäjälle
(joita ovat esim. Helsingin kaupunki ja toisaalta kukin yksityiskoulu erikseen)
korvataan opetuskulut laskennallisena korvauksena, joka perustuu kunnan
asukaslukuun ja joihinkin sen erityispiirteisiin, joista Helsingin osalta relevantti on kaksikielisyys."

Pitäälö paikkansa, että kaikkien kaksikielisten kuntien kaikki koulut saavat korotettuja oppilasmaksuja kaikkien oppilaiden osalta, vaikka koulussa ei edes ole kaksikielisiä oppilaita?

Kuka tuon korotusosan maksaa, valtioko?

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Ruotsinkielistä oppilasta koskeva korotus on 67 euroa/vuosi. Korotusosa tulee valtiolta mutta kierrätetään kotikuntakorvausten kautta myös kunnilta.

Jukka Kaulanen

Miksi ruotsinkielisten oppilaiden korotus on 67 euroa/ vuosi. Saamenkielisillä oppilailla ei ole pohjoisessa edes omankielisiä oppikirjoja, vaikka ovat käyneet presidentti Halosta myöten vetoamassa. Heitä ei ole vielä aidattu reservaatteihin, joten pääsivät.

http://yle.fi/uutiset/karvakenkalahetysto_vetosi_p...

Käyttäjän pia1 kuva
Pia Pakarinen

Lapissa on omat korotusprosenttinsa, joita ei ole Helsingissä.

Jarmo Makkonen

Paljonko se korotusprosentti on kun ei ole oppikirjojakaan. "Ahvenanmaalla valtion menot ovat 13 225 euroa asukasta kohden, kun muualla maassa euroja kuluu 6 997 euroa per henkilö, selviää Tilastokeskuksen tuoreista luvuista". Vähän selittelemisen makua tässä kouluvertailussa eikä tasavertaisuudesta ole tietoakaan, mikä ei sinänsä yllätä kun Kokoomus apupuolueensa RKP:n kanssa on hallituksessa.

anna eino

Olen jostain saanut sen käsityksen, että kuntien kannattaa ilmoittautua kaksikielisiksi, koska sitä kautta saa tuntuvia kaksikielisyyslisiä kuntien valtionosuuksiin, mm koulutoimen järjestämiseen.

Onko siis Helsingissä perusopetuksessa oppilaskohtainen yksikköhinta korkeampi kuin vaikkapa Parkanossa, koska Helsinki on kaksikielinen kunta? Paljonko mahdollista eroa on Helsingin hyväksi, verrattuna yksikieliseen kuntaan?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kokoomuksen linja koulutuksen kehittämisessä on ainoa oikea ja järkevä Suomen menestymisen näkökulmasta. Maahamme pitää saada pian enemmän kouluja, joiden kulut vanhemmat osittain maksavat ja joissa oppilaat saavat huomattavan paljon lisäopetusta tavallisiin kouluihin verrattuna.

Ainoastaan ja vain lisärahalla, jonka vanhemmat antavat, saadaan aikaan oppimistuloksia, jotka mahdollistavat menestyksen globaalissa kilpailussa.

Kokoomuksen ja Rkp:n yhteinen tavoite erityisyksityiskouluista on todella kannatettavaa. Sitä ei voi kukaan vastustaa millään syyllä, koska tavoitteet ja tulokset ovat niin erinomaisia. Nykyään kustannukset ovat aina kaikissa asioissa esillä. Yksityiskouluissa tämä seikka on helposti hoidettavissa. Kunta maksaa koululle saman kuin muillekin ja vanhemmat sitten omien halujensa ja koulun tavoitteiden mukaan loput.

Otetaampa esimerkki. Espoossa voisi olla koulu, jonka oppilaista puolet olisi Kauniaisista. Espoo ja Kauniainen antaisivat koululle määrärahaa oppilaiden lukumäärän mukaan. Oppilaiden vanhemmat maksaisivat sitten kaikki "ylimääräiset" kulut. Tämä koulu olisi kokoomuksen ja rkp:n tavoitteiden mukainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset